Minulla on mammuttitauti. Käsitöissä siis. Tarvitsisin sukkia. Ja pari kesäpipoa. Lapasia ei ole, ja isännän kynsikkäät sanoo sopimuksensa irti päivänä minä hyvänsä. Ja sukuun olisi syntymässä näinä päivinä vaavakin. Eli tilausta pienille neuleille olisi. Ja palavaa tarvetta. Mutta mitä mulla on puikoilla?
Kaksi kesämekkoa. Pusero. Neulottu iltapuku. Kaksi pitkää liiviä. Vauvallekin tein peiton. Miksi en saa aikaiseksi tehdä edes junasukkia? Eilen yritin aloittaa, mutta purin. Ei vain inspaa pienet työt. Täytyy olla vähintään 120cm pikkutypykälle mekko.
Jonka sain eilisen Suomi-Ranska-pelin aikana neulottua kainaloihin. Olisi pitänyt sovittaa nyt aamulla, olisin voinut neuloa yläosan tytön ollessa tarhassa.
Unohtui.
Ja väsyttää.
Peli loppui kymmenen hujakoissa.
Sängyssä 22.30. Isäntä nukahti 22.40. Kuorsaus alkoi 22.45. Minä nukahdin joskus välillä 23.30-00.30. 01.05 kaatosade jysähti tuulen avustuksella ikkunaan. Nanosekuntia myöhemmin typykkä juoksi tyyny toisessa kainalossa ja rakas pehmokissa toisessa kainalossa väliimme.
Sitten ei enää nukuttukaan. Ainakaan äiti. Sekakuorotuhinasta päätellen toiset kyllä nukkuivat.
Olen ainoa, joka voi mennä päikkäreille milloin haluan, kunhan se tapahtuu ennen iltapäiväkolmea. Aion käyttää optioni tunnin sisällä.
Pitää nauttia mahdollisuudesta niin kauan kuin mahdollista. Työkkäriin on aika kun lopussa.
Tule jo kesä ja päiväunet parvekkeella...
Ja tässä todellisuus.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti