lauantai 28. helmikuuta 2015

Harmaat hiukset, lopultakin

Enpä uskonut alkujaan, että tästä vielä postaussarjan saisi aikaiseksi. Kaikkeen sitä päätyy.  Alkaessani harkita hiusten harmaaksi värjäämistä, huomasin, ettei suomeksi löydy aiheesta juurikaan tietoa. Youtube auttaa, jos kielitaitoa riittää ja on halukas ostamaan tuotteet ulkomailta. Kuitenkin suomessa on (nuoria) ihmisiä jotka himoavat harmaita haivenia etuajassa, ja ehkä kirjoituksistani on heille apua.

Edellisessä postauksessa näkyi hiusteni silloinen sävy. Hyvin vaalea, melkein valkea vaaleankeltaisilla, lähinsä voinsävyisilla raidoilla ja tummalla tyvikasvulla. Blondasin tyven muutama päivä takaperin. Ensin hiukset kostutettiin runsaalla kookosrasvalla, annoin vaikuttaa pari tuntia. (muistiinpano mentaalipäivyriin: osta se suihkumyssy!) Sitten, ilman huuhtelua, schwarzkopf´in Platinum Blonde-vaalennusaine tyveen ja annetaan vaikuttaa n.40 minuuttia. Kookosrasva kosteuttaa voimakkaasti hiuksia, parantaa vaalennusaineen levittyvyyttä ja jostain syystä tuntuu parantavan vaalennustulosta. Testasin kerran uteliaisuudesta enkä enää "kuivaan" tapaan vaihda. Suosittelen, jos hiusten kuivuminen vaivaa.
Tämmöinen tuli






 Pyydän anteeksi meikitöntä naamaa. Ensimmäinen kuumeeton päivä melkein kahteen viikkoon. Damn you, flunssa.

Semipermanentteihin väriin pettyneenä ostin ebaysta kaksi pakettia harmaata permanent-väriä. Eli termiä tuntemattomalle, tämä on kestoväri. Toimimattomat olivat suoravärejä.



Nokkapulloa tai hoitoainetta paketissa ei tule, joten vanha rakas pari käyttöön:
 Paketin sisältö:
 Pyyhe harteille, hanskat käteen ja, isännän sanoin; reippaina käymme rekkain alle. Lopputuloksesta ei tässä vaiheessa harmainta hajuakaan.
 Tuubien sisältö: jäykkää kuin p*ru. Muistiinpano mentaalipäivyriin. Tee tuubin kärkeen mahdollisimman suuri reikä. Tässä oikeasti haba kasvaa.
 Nestepullojen sisältö oli myös paljon paksumpaa, kuin suomessa myytävissä väreissä. Kuin shampoota.
Sekoitellessa huomasin kaksi asiaa.
Ensinnäkin tuoksu on tuttu. Selkeästi hiusväriä. Tosin onko se aina haissut noin vahvasti? En ole värjännyt kestovärillä muutamaan vuoteen, joten voi olla, että olen unohtanut.
Toiseksi pöperö on hyvin paksua. Nokkapullosta tätä olisi ollut ihan turha edes yrittää ulos. Koostumus muistutti lähinnä helmenhohtoista vanukasta. Onkohan minulla joskus ollut hiusnaamio, jossa oli sama koostumus... Melkein lohkeavaa.
 Levitys oli hyvin helppoa. Ei valu sitten millään. Putoaa kylläkin, joten sivellin kädessä ei kannata ruveta fiilistelemään. Onneksi ei jättänyt tummansiniseen pyyhkeeseen pysyvää jälkeä. Tarkasti levittämällä yksikin paketti olisi varmaan riittänyt, mutten halunnut riskeerata.
 Ohjeet olivat thain kielellä, joka ei omaan repertuaariini kuulu. Kurkin peilikuvaani tiheään tahtiin, ja 25 minuutin kuluttua päätin pesaista, kun massa oli muuttanut värinsä melkein mustaksi. En kuitenkaan halua valurautapannun väristä päätä.

 Lopputulos oli aika tummanharmaa, mutta kahden syväpuhdistavalla shampoolla tehdyn pesun jälkeen laitoin päähäni kourallisen suurta rakkauttani, Macadamia Deep Repair Masque-hiusnaamiota. Annoin naamion vaikuttaa naisten 30km hiihdon ajan ennen huuhtelua. Okei, tunnustan. En malttanut lähteä kesken kisan kylppäriin. Olen toivoton penkkiurheilija, mitä talvilajeihin tulee.
Tukasta tuli upean pehmeä, ja pienen föönauksen jälkeen värikin oli hyvin mieleinen. Tummempi tästä tuli, kuin tuotteen mallikuvassa, jonka näitte viime postauksessa, mutta en pane hanttiin. Ja saattaahan tämä kulua.

 Tyvessä näkyy hieman kellahtavaa. Hopeashampoon tarvetta väri ei siis poista. Selkeästi pohjasävy vaikutti muutenkin värin lopputulokseen. Tummemmat, kellahtavat osiot värjääntyivät aavistuksen tummemmiksi antaen kaunista elävyyttä väriin.





Minä pidän. Kovasti.
Tuote on merkiltään Master Color Cream, sävy MG 705 Titanium Blonde. Valmistaja, jos oikein pakettia tulkitsin, on DCash Professional.
Paketissa on englanninkielellä inci ja varoitukset, mutta ohjeet itsessään ovat thaiksi ja joksikin toiseksi kieleksi, jota en tunnista. Kirjaimista veikkaisin hindiä tjsp.
Ohjeita ei kuitenkaan tarvitse, jos on aikaisempaa kokemusta kestoväreiksi. Voide ja neste sekaisin, päähän, pese kun vaikutusaika on ohi. Koska vaikutusaikaa ei ole annettu, kannattaa katsella peiliin aika tiheästi, ja pesaista välillä ohimotupsu ja tarkistaa väri siitä. Muista kuitenkin, että harmaaksi värjätty hius voi olla märkänä paljon tummempi kuin kuivana. Suosittelen testitupsun värjäämistä, jos jänskättää.
Myyjää en muista, mutta paketti tuli vajaassa kahdessa viikossa Thaimaasta. Jos omaa pikkuisenkin paksumman tai pidemmän tukan, kannattaa samantien tilata kaksi pakettia. Minun ohuisiin, polkkamittaisiin hiuksiin olisi ehkä riittänyt tarkasti levittäen yksi paketti, mutta halusin välttää varmasti läikikkään lopputuloksen ja tein mieluumin liikaa, kuin liian vähän.

Siinä minun kokemukseni. Aion ostaa uudestaan.

Ai niin, postikuluineen 9,5-13€. Eli jos satutte bongaamaan ilmaiset postikulut, tämän saa halvemmalla kuin tavallisen värin lähikaupasta.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Harmaita hiuksia ja keltainen takki

Niin köyhältä kuin sanaleikki saattaakin vaikuttaa, harmaiden hiusten saaminen on aiheuttanut minulle enemmän harmaita (mentaalimielessä) kuin yksikään hiuksiin liittyvä operaatio elämäni aikana.

Hyvähän sun on sanoa....
Syntyessäni olin aivan mustatukkainen. Muutaman vuoden iässä hiukseni olivat liki valkoiset, samoin kuin sisarellani yhä.
 Noin 12-vuotiaana tein ensimmäisen värjäyskokeilun vaalennusvoiteella. Vaikutusta ei ollut nähtävissä, mutta pikkuhiljaa väri muuttui tummemmaksi ja tummemmaksi, kunnes 16-vuotiaana värjäsin hiuksiani sinimustiksi. Lopputulos oli hätkähdyttävä kalmanvaalealla iholla ja keijumaisen hennolla kropalla.

Punainen oli käynyt piipahtamassa päässäni, mutta jäi pysyväksi opiskeluajan loputtua, ja pysyi viisitoista vuotta, sävyn vaihtuessa ajan myötä tummahkosta 6.66´sesta kirkkaanoranssiin 7.46seen.
2011/12 uutena vuonna tukka lähti kokonaan. Kyllästyin pitkään, punaiseksi värjättyyn pehkoon ja halusin kasvattaa omanväriset hiukset. Lopputulos oli yllättävän miellyttävä. Se, mikä oli ala-asteikäisenä maantienvärinen suttupehko, oli kolmikyppisessä päässä pronssinruskea ja kiiltävä.

Kesällä 2014 kuitenkin harmaita hiuksia alkoi ilmaantua, yksin, kaksin ja lopulta suortuvittain. Pähkäilin asiaa hetken aikaa. Vaihtoehdot olisivat olleet harmaiden peitto oman värisellä värillä, joka olisi ollut loputon savotta. Eikä saman sävyistä väriä olisi helppo löytää. Budjetillani ei myöskään anneta hommaa jatkuvasti ammattilaisen huoleksi.
Toinen vaihtoehto oli jättää homma sikseen. Katselin aikani pronssinväristä pehkoa, johon aurinko oli vaalentanut kullansävyisiä suortuvia, ja tiheneviä hopeisia karvoja, jotka haalistivat yleisilmettä ja lisääntyessään tekivät omat raitansa räsymattomaiseen ilmeeseen. Ei kiva.

Kolmas, ja toteutettu vaihtoehto oli tukan värjäys harmaaksi. Tällä tavoin värjäämisestä voi jossain vaiheessa luopua täysin, eikä värin kasvatteluun tarvitse uhrata aikaa. Harmaa on ihmisen luonnollisin hiusväri, sillä meille kaikille tulee harmaat hiukset, jos elonpäiviä riittää. Lisäksi harmaa on ollut viime aikoina jonkinlainen muotiväri, joten värin saaminen on kohtuullisen helppoa, jos vain on valmis tilaamaan ulkomailta. Kotisuomesta saatavat crazy colorin ja directionsin semipermanent-värit ovat hopeansävyltään hyvin mietoja, ja toimivat lähinnä keltaisen taittoon.
Keltaiset latvat, harmaa tyvi ja sinisiä raitoja. Jee...
Kauniin valkoiset hiukset niillä kyllä saa, joten voin suositella lämpimästi paperinväristä pehkoa kaipaaville. Harmaata niillä ei saa, edes tuntikausien vaikutusajalla.
Tähän mennessä parhaan harmaan sävyn olen saanut hopeashampoolla, mutta lopputulos on vähintään yhtä usein sinitarran sävyinen kuin harmaa. Ei selkeästi mitään eksaktia tiedettä. Sinisistä hiuksista ei ole kuvaa. Tarkoituksella, uskokaa minua.
Nyt odottelen ebaysta harmaata kestoväriä. Toivon saavani sillä tasaisen vaaleanharmaan sävyn, joka peittäisi alleen tällä hetkellä tukassa kummittelevat keltaisen, sinisen ja valkoisen sävyiset raidat ja läikät.

Ans kattoo. Toivotaan parasta pelätään pahinta.

Se, mikä nyppii eniten, on se, että jos olisin päättänyt haluta itselleni violetin tai pinkin tukan, se olisi onnistunut ensimmäisellä yrittämällä. Syytä hopean ja harmaansävyjen vähäpigmenttisyydelle en ole löytänyt, mutta niillä korteilla pelataan, mitä jaossa ollaan saatu. Jos tämä purkki toimii, tulen ostamaan tästä lähtien värini ebayn kautta, enkä edes yritä sompailla kaupan tarjonnan kanssa.


Mutta se hiusten raastamisesta.
 
Tein joululahjoiksi kasan sinisiä, harmaita ja mustia sukkia. Booring......

Uhkasin ääneen aloittavani joululahjojen valmistumisen jälkeen ihan vain itselleni kirkkaankeltaisen villatakin. Kirkkaankeltaista lankaa ei kuitenkaan löytynyt varastoista, ja loppujen lopuksi tämä tummankeltainen miellyttää omaa silmää enemmän kuin tipunkeltainen, mitä mielessäni ajattelin uhkauksen esittäessäni.
Malli on iki-ihana 134-1 Dropsilta. Mulla on itseasiassa langat vielä mustaan ja siniseenkin tällaiseen, mutta ehkä kuitenkin yksi tällä mallilla riittää. Hihoja jouduin pidentämään lennossa melkein kymmenellä sentillä, kun halusin ranteetkin peittoon, joten onneksi Facebookin neulojayhteisöt auttoivat.


 Kyllä, malli on leipääntynyt. Loskakeli parvekkeella flunssaisena ei houkutellut hymyilemään. Tosin kuvaajana toiminut isäntä olisi voinut vähän huomauttaa ilmeestä.... Mutta ainakin hiusten nykyinen väri erottuu hyvin.


  Loppulangat muotoutuivat pipoksi ja kämmekkäiksi Fredrica-sukkien mallineuleella.