Jostain syystä kaatosade saa otsikon kappaleen soimaan aina päässäni. Todennäköisesti se johtuu yhtyeen nimestä, yhdistettynä sadesään joka paikkaan tunkevan kosteuteen..
Esittäjähän on siin 80-luvulla toimintansa aloittanut skottibändi Wet Wet Wet, jonka hittibiisi Love Is All Around oli kova sana vuonna -95 allekirjoittaneen kasettisoittimessa.
Jostain syystä Bloggeri kieltäytyi systemaattisesti liittämästä linkkiä tähän, mutta youtubesta löytyy muutamakin versio tästä sydämetsulattavasta balladista.
Pikainen wikipedian penkaus tosin kertoi biisin olevan alunperin The Troggs-nimisen porukan teos, josta WetWetWet teki coverin -94. Oli miten oli, biisi oli kuitenkin ikäluokalleni samanlainen murrosikäisen sydämen tunteiden tulkitsija kuin Bon Jovin Always.
Sään ja nuoruusmuistojen märehdintä riittäköön, ja palataan materiaalisemmalle tasolle.
Joulu on tullut ja mennyt, lahjoja saatu ja annettu.
Aattona tuli syötyä niin perusteellisesti, ettei kahtena seuraavana päivänä maistunut makea kuin muutaman englanninlakun verran.
Neulontalahjoja en saanut lainkaan, mistä olin aavistuksen pettynyt. Olin odottanut edes lahjakorttia Titityyhyn, sen kun olisi saanut helposti ostettua netin kautta.
Saan sen sijaan itse ostamani, mutta faijan maksaman Puserot puikoille-teoksen, kunhan cdon.com saa sen postitettua. Satuin ilmeisesti osumaan juuri pahimpaan tilaussumaan, sillä yleensä minulla ei ole ollut kyseisestä firmasta muuta kuin hyvää sanottavaa. Olen kroonisessa velkavankeudessa firmalle, sillä en osta kirjoja enää käytännössä mistään muualta. Tosin asiaan tulee pieni syrjähyppy, sain nimittäin mieheltäni 60€ lahjakortin paikalliseen kirjakauppaan.
Ja paikkailin lahjasäkin langanpuutetta kuluttamalla lahjarahojani Titityyn nettikaupassa. Välimäen Lankaleikkien läpineulonta alkaa...
Toivoin joululahjaksi flanellipyjamaa koossa XXL, sillä niillä on taipumus menettää neljännes pituuksista ensimmäisessä pesussa. Pitkäraajaisena ja viluisena on ikävä koisia talvisin caprimallisissa vaatteissa. No, toivomus kuultiin. Sain kolme :) Tosin yksi saattaa saada ensiksi tapaamisen Dylonin väripaketin kanssa, haaleanpinkki mummoruusukuvio valkealla pohjalla kun ei kuulu lempikuoseihini.
Kosmetiikkapuolella pukki oli antelias, muttei kovin mielikuvituksekas. Kaksi Cliniquen matkasettiä, onneksi erilaisia sentään. Olisin mieluumin ottanut vastaan täysikokoisia tuotteita, mutta lahjan antajat päättivät ilmeisesti eliminoida hutiostosten mahdollisuuden.
No, ainakin silmänympärysvoide on niin riittoisaa, että 15ml purkista käyttää iloisesti monta kuukautta, jos ei innostu lotrailemaan.
Suurimman slaagin paketinavausvaiheessa aiheutti serkkuni ja tätini yhdessä ostama Chanel N´5!!!
50ml Eau De Parfum!!!
Kyllä, kolme huutomerkkiä.
Serkkuni on töissä Turku-Tukholma-risteilyaluksella, ja saa melkoiset henkilökunta-alennukset Tax Freen tuotteista, mutta silti... *whee*
Huolimatta mummotuoksun imagosta, on N´5 yksi ihastuttavimpia kapallisia tuoksuja, joita olen nuuskinut. Heti iholle pirskottaessa tuoksu on pistävä, mikä ilmeisesti on aiheuttanut useimmat "kissanpissa"-luonnehdinnat. Kuitenkin hetken iholla lämmettyään, tuoksu on pehmeä, makeahko ja ehdottomasti miellyttävä.
Arvokas imago ei tunnu tuoksussa häiritsevästi, vaan minäkin kehtaan kulkea tätä tuoksua kantaen kaupungilla ilman että joudun pelkäämään turkistäti-yhteyttä.
Ei kuitenkaan mikään pikkutyttötuoksu, sillä makeudesta huolimatta vaatii käyttäjän, jolla on suora selkä ja itsetunto kohdillaan :)
Mitä mummoimagoon muuten tulee, lie syynä se, että tuoksu on lanseerattu jo 1921. Vakiintunut käyttäjäkunta on olemassa jo useammassa sukupolvessa, joten on luonnollista, että äiti, isoäiti tai isoäidin äiti on aikoinaan käyttänyt, tai käyttää yhä tätä tuoksua.
Ja jo pelkkä hinta pitää huolen siitä, ettei tämä kuulu ihan pikkutyttöjen peilipöydille.
Strawberry.net antaa omaani vastaavan pullon hinnaksi 82,50€, kahden desin pullosta saa pulittaa 260,50€. Ei mikään markettituoksu.
Kuvat ovat btw googlen kuvahaun kautta, joten kopiointiestettä ei ole.
perjantai 27. joulukuuta 2013
maanantai 23. joulukuuta 2013
Joulukynsiä, -lahjoja & -kooma
Joulunaluspäivät hupenevat, ja tämän kirjoituksen jälkeen seuraava operaatio on pakata huomisen saunakamat ja painua petiin. Huomisaamu alkaa kymmeneltä mummolan joulupuuropöydässä. Tai toivottavasti hiukan aikaisemmin, sinne kun pitäisi kävellä pari kilometriä.
Edellisessä kynsipostauksessa näitte, mikä on kynsieni tämänhetkinen kunto. Hetken pähkäiltyäni päätin viilata vain vähimmän mahdollisen, ja laastin päälle muutaman lakkakerroksen toivoen sen suojaavan reppanoita.
Tällaiset joulukynnet sain aikaiseksi.
Alla IsaDoran Beetle Green. Vinoranskiksena Nubarin Heavy Gold Glitter, välissä jouluiset siirtokuvat ja päälimmäisenä Nubarin Golden Glow, jossa on kirkkaalla pohjalla kultaista hilettä ja isompia kuusikulmioglittereitä, jotka hohtelevat kaikissa sateenkaaren sävyissä. Viimeistelynä keko Secheä per kynsi.
Ihan vahingossa tuli laitettua porot ja pukit oikein päin molempiin käsiin.
Meillä ei ole kuusta kotona, vaan joululimoviikuna, mutta oli ainakin etusormissa korvikkeet.
Pikkusormissa ylisöpöt lumiukot. Jostain syystä kamerani tunsi voimakasta mieltymystä farkunpolveeni tarkentamiseen, eikä mikään kuvankäsittely pelastanut lopputulosta. Siristäkää silmiä :)
Sunnuntaina joulusiivous valitettavasti sai aikaan "riks, raks & poks"-efektin, ja jouduin viilaamaan kynteni niin nysiksi kuin saattoi ilman että verta valui. Raapimapintaa ei ole lainkaan, mutta OPIn Honey Ryder näyttää somalta töpöissäkin. Onneksi kynnet ovat kasvava luonnonvara, mutta kynsikuvia lie turha toivoa ennen kuin pääsemme pitkälle ensi vuotta.
Ja sitten lahjoja. Kaikki päätyivät jo papereihin, eikä tämä lahopää muistanut kuvata niitä. Mutta jos teillä mielikuvitus riittää, saatte tällaisen "tämä, mutta tämän värisenä/näillä muutoksilla" kollaasin.
Pienijalkaiselle Tädilleni nämä, jotka ajattelin alunperin itselleni, mutta langanmokoma päätti loppua kesken.
Lankana tummankeltainen Silja, jonka sain joskus aikoinaan SNY-kierrokselta.
Veljelle tämä, mutta sileällä neuleella. Murheenkryynineule, sillä peukaloni napsahti reilu kuukausi sitten ja rupesi protestoimaan pahasti jos kilkuttelin puikkoja pidempään kuin tunnin kerrallaan. ja voitte uskoa, että koon XXL puseroon menee jokunen tunti.
Nyt voisi yrittää rauhoittua joulunviettoon.
Tilataan hiljaisuutta semmoinen Joulupukin säkillinen.
Löytyskö?
Edellisessä kynsipostauksessa näitte, mikä on kynsieni tämänhetkinen kunto. Hetken pähkäiltyäni päätin viilata vain vähimmän mahdollisen, ja laastin päälle muutaman lakkakerroksen toivoen sen suojaavan reppanoita.
Tällaiset joulukynnet sain aikaiseksi.
Alla IsaDoran Beetle Green. Vinoranskiksena Nubarin Heavy Gold Glitter, välissä jouluiset siirtokuvat ja päälimmäisenä Nubarin Golden Glow, jossa on kirkkaalla pohjalla kultaista hilettä ja isompia kuusikulmioglittereitä, jotka hohtelevat kaikissa sateenkaaren sävyissä. Viimeistelynä keko Secheä per kynsi.
Ihan vahingossa tuli laitettua porot ja pukit oikein päin molempiin käsiin.
Meillä ei ole kuusta kotona, vaan joululimoviikuna, mutta oli ainakin etusormissa korvikkeet.
Pikkusormissa ylisöpöt lumiukot. Jostain syystä kamerani tunsi voimakasta mieltymystä farkunpolveeni tarkentamiseen, eikä mikään kuvankäsittely pelastanut lopputulosta. Siristäkää silmiä :)
Sunnuntaina joulusiivous valitettavasti sai aikaan "riks, raks & poks"-efektin, ja jouduin viilaamaan kynteni niin nysiksi kuin saattoi ilman että verta valui. Raapimapintaa ei ole lainkaan, mutta OPIn Honey Ryder näyttää somalta töpöissäkin. Onneksi kynnet ovat kasvava luonnonvara, mutta kynsikuvia lie turha toivoa ennen kuin pääsemme pitkälle ensi vuotta.
Ja sitten lahjoja. Kaikki päätyivät jo papereihin, eikä tämä lahopää muistanut kuvata niitä. Mutta jos teillä mielikuvitus riittää, saatte tällaisen "tämä, mutta tämän värisenä/näillä muutoksilla" kollaasin.
Pienijalkaiselle Tädilleni nämä, jotka ajattelin alunperin itselleni, mutta langanmokoma päätti loppua kesken.
Lankana tummankeltainen Silja, jonka sain joskus aikoinaan SNY-kierrokselta.
Veljelle tämä, mutta sileällä neuleella. Murheenkryynineule, sillä peukaloni napsahti reilu kuukausi sitten ja rupesi protestoimaan pahasti jos kilkuttelin puikkoja pidempään kuin tunnin kerrallaan. ja voitte uskoa, että koon XXL puseroon menee jokunen tunti.
Nyt voisi yrittää rauhoittua joulunviettoon.
Tilataan hiljaisuutta semmoinen Joulupukin säkillinen.
Löytyskö?
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
24 jouluista kysymystä
1. Parasta joulussa? Perhe. Rauha. Ruoka. Okei, on ne lahjatkin kivoja.
2. Joulumusiikkisi? Hiljaisuus. Jos jotain on pakko soittaa, niin Tonttu. Vaikka se ei teknisesti ottaen olekaan joululaulu.
3. Tykkäätkö katsella jouluelokuvia? Millaisia? Typykän lemppari on Joulupukki ja noitarumpu, jota myös äiti katsoo mielellään. Lumiukko kuuluu aattoon.
4. Jouluherkkusi? Rosolli. Voisin elää sillä. Luumutortut.
5. Mitä ehdottomasti pitää olla jouluaterialla? Rosollia kermaviilillä. Imellettyä perunalaatikkoa. Lanttulaatikkoa. Äidin tekemää luumurahkaa, josta isosiskoni eräänä vuonna tunnusti nähneensä ennen joulua unta :)
6. Koska joulukoristeet pääsee kotiasi koristamaan? Joskus joulukuun aikana. Tänä vuonna vasta kolmantena adventtina, koska kalenteri pääsi vähän karkaamaan.
7. Joulu kotona vai jossain muualla? Aatto isovanhemmilla. Aina. Joulupäivät kotona oman pienen perheen kanssa.
8. Itse tehdyt lahjat vai kaupasta ostetut vai molempia? Sekäettä. Teen vuoden aikana villasukkia lahjaksi, mutta joka vuosi teen vielä kiireessä jotain viimetippaan aatoksi. Tänä vuonna veljen villapusero päätyi vielä tavallistakin kiireemmäksi, koska peukaloni päätti kieltäytyä yhteistyöstä. Mutta voiton puolella ollaan, enää saumojen ompelua ja lankojen päättelyä.
Ostettavien lahjojen kanssa mulla tahtoo karata mopo käsistä joka vuosi. Rakastan nettikauppashoppailua, ja antaminen on ihanaa <3
9. Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan? Ei. Asutaan kerrostalossa, ja koska parvekkeella ei ole töpseliä, ei olla haluttu ruveta taiteilemaan piuhoja ovenvälistä.
Kynttilät riittävät.
10. Joulu oman perheen kanssa vai isommalla porukalla? Oman suvun kanssa. Eli me kolme, minun vanhempani, sisarukseni sekä isosiskoni koira tekee yhteensä tekee kahdeksan persoonaa ja yksi persoonallisuus. Yleensä lisäksi äitini äiti, tätini ja kaksi serkkuani. Parhaimmillaan pöydän ääreen ahtautuu siis 12 henkeä, sekä tietenkin Arttu pöydän alle. Tämän vuoden kokoonpano on vähän auki, mummoni täytti vast´ikään 99, ja alkaa olla hiukan sekaisin paikoista ja ajoista. Serkkuni ovat molemmat aikuisia, ja saattavat olla töissä tai omissa menoissaan.
11. Onko sinulla joku joululahjatoive?Että saisi maata rauhassa sohvalla kutimen/kirjan/kaukosäätimen kanssa.
12. Paras saamasi joululahja? Vaikea sanoa. Mieleenjääneitä on monta. Amiga, joka oli kova sana kahdeksankymmentäluvun puolella. Hopeinen Kalevala Korun Kuukivi-riipus, jonka kanssa nukuin pitkään. En ollut koskaan omistanut mitään niin arvokasta. My Little Pony, joka sain alle kouluikäisenä. Se oli persikanvärinen, ja kyljessä oli pisaroita. Peili, jonka sain mieheltäni vuosia sitten. Tästä tulisi romaani, jos kirjoittaisin kaikki.
Kaikenlaiset hemmotteluhoidot ovat ihania, ja mieheni onneksi ostaa lahjakortteja paikalliselle kosmetologille mielellään. *vink vink*
13. Kamalin saamasi joululahja? Kauniisti paketoitu vanupuikkorasia pikkuisen ihmetytti.
14. Kuvaile unelmien joulusi? Aattoaamuna mummolaan, siellä joulupuuro mantelinmetsästyksineen. Sauna ja ruoanlaittoa. Lumiukko telkkarista, kuusenkoristelua ja kikattelua pikkusiskon kanssa, jolla lienee darra edellisillan juhlista. Kävelylenkki, juttelua, vieraiden odottelua. Syömistä ja joulupukin odottamista. Lahjat, illan istumista ja lopulta kotiin, missä kaadumme sänkyyn väsyneinä ja maha täynnä.
Eli käytännössä se, mikä on ollut käytäntönä jo monena jouluna. Mitä sitä hyvää muuttamaan.
15. Mikä on ärsyttävin joululaulu? Melkein kaikki. Ne ovat joko yliuskonnollisia (historiallinen Jeesus syntyi maaliskuussa!) tai hermoillekäyvää hilipatihippania. Viime vuonna työskentelin joulukuun isossa marketissa, ja pakollinen joulukavalkadi keskusradiosta oli saada minut hulluksi. Oikeasti. Vietän mieluumin kuukauden putkeen valitustiskillä kuin kuuntelen 8h/pv nissepolkkaa.
16. Oletko tehnyt jo jouluvalmisteluja tälle vuodelle? Mitä? Leivonta puuttuu vain. Taikinat ovat jääkaapissa odottamassa pikkuleipojaa. Joulusiivousta emme tee, tavallinen viikkosiivous saa riittää lauantaina.
17. Paras joulujuoma? Alkoholiton glögi manteleilla ja rusinoilla.
18. Oikea kuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan? Oikea! Tosin meillä onkin joululimoviikuna :)
19. Käykö teillä joulupukki? Kyllä. Typykkä on vielä sen verran pieni, ja rakastaa pukin apulaisena oloa.
20. Paras joulumuisto lapsuudestasi? Perhejoulut ylipäätään. Se niiden tunnelma.
21. Laittaudutko aattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän yöpuvussa? Hienosti. Saunan jälkeen meikataan ja pukeudutaan. Joulupäivä on sitten pyhitetty suklaalle ja collegehaalarille.
22. Peruna, -porkkana, -bataatti vai lanttulaatikko? Peruna. Ja imellettynä. Bataattilaatikkoa en ole edes maistanut.
23. Paras joulusuklaa? Fazerin joulusuklaa, se missä on piparinmuruja ja kuivattuja hedelmiä. En ole hirveästi suklaan perään, mutta tätä on saatava joka joulu.
24. Joulutortut vai piparit? Tortut. Ja kuutorttuja nimenomaan, niihin mahtuu enemmän täytettä kuin tähtitorttuihin :P
tiistai 17. joulukuuta 2013
Eri-Keeper peel off-aluslakkana
IsaDora julkaisi Peel off-aluslakkansa, joka oli vastaus kaikkien glitterharakoiden toiveuniin: aluslakka, jolla sitkeimmätkin glitterlakat lähtevät kuin laastari polvesta. Sen kun vetäisee, enintään hieman rapsuttaa alkua. Valitettavasti allekirjoittanut ei ole Bernerin, tai minkään muunkaan firman yhteistyökumppani, ja niin ollen joudun turvautumaan omiin rahoihini tai mielikuvitukseeni saadakseni jotain testattavaa.
Blogissa prettypurplepolish neuvotaan tassusta pitäen, kuinka vesiliukoista liimaa käyttäen saa aikaan saman vaikutuksen kuin kaupalisilla peel off-lakoilla, joten eri keeper käteen ja testaamaan.
Otin levitysvaiheesta kuvia, mutta käsittelyvaiheessa onnistuin sössimään jotenkin ja kuvat ovat nyt hukassa. Ehkä ne löytyvät jostain koneeni uumenista, ehkä eivät. Käytännössä näky on kuitenkin sama kuin Pretty Purple Polishin sivuillakin: valkea, maitomainen massa, joka kuivuu värittömäksi pinnaksi.
En laittanut alle lainkaan värilakkaa, vaan päätin mennä pelkällä glitterillä. Sen verran epäilin toimivuutta, että kynsille päätyi pienihileiset versiot, jotka hätätilanteessa irtoaisivat hieman helpommin kuin isoglitteriset kumppaninsa.
Eli peukaloilla ja nimettömillä a-englandin Merlin, kolme kerrosta,
ja muilla kynsillä Mad as a Hatter OPIlta, kolme kerrosta myöskin.
Shine & Sparkling, vai mitä :)
Kaksi päivää lakkaamisen jälkeen kävimme typykän kanssa isovanhemmilla saunomassa, kun isäntä oli youtubettajien miitissä jossain päin pirkanmaata.
Olin varma, että saan sanoa soromnoo lakkauksilleni, mutta ainoa vaurio oli vasurin keskisormen pieni lohkeama:
Oletteko muuten panneet merkille, että glitterlakkoihin tarkentaminen on aivan p*seestä? Omien jalkojen kuvaaminenkin on helpompaa, näin satunnaisen neulebloggaajan mielestä.
Kaksi päivää myöhemmin lakat olivat olleet viisi päivää, ja mieli paloi lakanvaihtoon. Eli appelsiinipuutikku käyttöön, ja tämä oli lopputulos:
Alkutilanne
Missä se paljonpuhuttu, somasti yhtenä kappaleena lähtevä lakkaus on? Peukalo on puhdas, mutta se vaati hartiavoimia, ärräpäitä ja sitkeyttä, ja lopputuloksena on kasa silppua ja itkettävän näköinen kynnenpinta. Ainoa kohta, mistä lakkaus lähti nätisti, oli aivan tyvi. Mutta lakkauksilla on muutenkin taipunus lähteä kuoriutumaan siitä, joten ei tämä mikään poikkeus ole.
Tässä kohtaa laitoin veden valumaan, ja uitin sormiani kuuman veden alla.
Tämän verran sain irti appelsiinipuutikun avulla.
Tapahan tämäkin tietysti on päästä eroon kellastuneesta kynnenpinnasta, mutta mieluumin käytän kyllä bufferia.
Joten asetoni ja vanu kehiin.
Tämä menee ehdottomasti kastiin "Minä testaan, jotta teidän muiden ei tarvitse".
Netistä löytyvä todistusaineisto kertoo, että tämä toimii joillakin.
Olen kuitenkin tehnyt testin kuukauden sisällä kolmesti, vaihdellen liimakerroksen paksuutta, ja lopputulos on ollut aina sama.
Ehkä liima on ollut huonoa. Kuitenkin kyseessä on ollut avaamaton tuubi, joka on aistinvaraisessa tarkastelussa ollut aivan toimintakuntoista.
Olen testannut aluslakalla ja ilman. Ilman eroja.
Edes kuumalla vedellä liottaminen ei tehnyt vaikutusta, vaikka liiman pitäisi olla vesiliukoista.
Minä en tiedä, missä vika on, tai onko sellaista.
Varmaa on se, etten tee tätä enää koskaan.
Ja että ostan tammialesta pari purkkia Nail Envyä, ja yritän saada kärsineet kynteni takaisin entiseen kuntoon.
Keskisormen kynnestä lähti päälimmäinen kerros niin perusteellisesti, että voin kääntää kynnen rullalle.
Ei enää ikinä.
Joulupukki, jos pyydän oikein nätisti, saisitko jostain hankituksi minulle purkin-pari IsaDoran Peel Off-lakkaa?
Blogissa prettypurplepolish neuvotaan tassusta pitäen, kuinka vesiliukoista liimaa käyttäen saa aikaan saman vaikutuksen kuin kaupalisilla peel off-lakoilla, joten eri keeper käteen ja testaamaan.
Otin levitysvaiheesta kuvia, mutta käsittelyvaiheessa onnistuin sössimään jotenkin ja kuvat ovat nyt hukassa. Ehkä ne löytyvät jostain koneeni uumenista, ehkä eivät. Käytännössä näky on kuitenkin sama kuin Pretty Purple Polishin sivuillakin: valkea, maitomainen massa, joka kuivuu värittömäksi pinnaksi.
En laittanut alle lainkaan värilakkaa, vaan päätin mennä pelkällä glitterillä. Sen verran epäilin toimivuutta, että kynsille päätyi pienihileiset versiot, jotka hätätilanteessa irtoaisivat hieman helpommin kuin isoglitteriset kumppaninsa.
Eli peukaloilla ja nimettömillä a-englandin Merlin, kolme kerrosta,
ja muilla kynsillä Mad as a Hatter OPIlta, kolme kerrosta myöskin.
Shine & Sparkling, vai mitä :)
Kaksi päivää lakkaamisen jälkeen kävimme typykän kanssa isovanhemmilla saunomassa, kun isäntä oli youtubettajien miitissä jossain päin pirkanmaata.
Olin varma, että saan sanoa soromnoo lakkauksilleni, mutta ainoa vaurio oli vasurin keskisormen pieni lohkeama:
Oletteko muuten panneet merkille, että glitterlakkoihin tarkentaminen on aivan p*seestä? Omien jalkojen kuvaaminenkin on helpompaa, näin satunnaisen neulebloggaajan mielestä.
Kaksi päivää myöhemmin lakat olivat olleet viisi päivää, ja mieli paloi lakanvaihtoon. Eli appelsiinipuutikku käyttöön, ja tämä oli lopputulos:
Alkutilanne
Missä se paljonpuhuttu, somasti yhtenä kappaleena lähtevä lakkaus on? Peukalo on puhdas, mutta se vaati hartiavoimia, ärräpäitä ja sitkeyttä, ja lopputuloksena on kasa silppua ja itkettävän näköinen kynnenpinta. Ainoa kohta, mistä lakkaus lähti nätisti, oli aivan tyvi. Mutta lakkauksilla on muutenkin taipunus lähteä kuoriutumaan siitä, joten ei tämä mikään poikkeus ole.
Tässä kohtaa laitoin veden valumaan, ja uitin sormiani kuuman veden alla.
Tämän verran sain irti appelsiinipuutikun avulla.
Tapahan tämäkin tietysti on päästä eroon kellastuneesta kynnenpinnasta, mutta mieluumin käytän kyllä bufferia.
Joten asetoni ja vanu kehiin.
Tämä menee ehdottomasti kastiin "Minä testaan, jotta teidän muiden ei tarvitse".
Netistä löytyvä todistusaineisto kertoo, että tämä toimii joillakin.
Olen kuitenkin tehnyt testin kuukauden sisällä kolmesti, vaihdellen liimakerroksen paksuutta, ja lopputulos on ollut aina sama.
Ehkä liima on ollut huonoa. Kuitenkin kyseessä on ollut avaamaton tuubi, joka on aistinvaraisessa tarkastelussa ollut aivan toimintakuntoista.
Olen testannut aluslakalla ja ilman. Ilman eroja.
Edes kuumalla vedellä liottaminen ei tehnyt vaikutusta, vaikka liiman pitäisi olla vesiliukoista.
Minä en tiedä, missä vika on, tai onko sellaista.
Varmaa on se, etten tee tätä enää koskaan.
Ja että ostan tammialesta pari purkkia Nail Envyä, ja yritän saada kärsineet kynteni takaisin entiseen kuntoon.
Keskisormen kynnestä lähti päälimmäinen kerros niin perusteellisesti, että voin kääntää kynnen rullalle.
Ei enää ikinä.
Joulupukki, jos pyydän oikein nätisti, saisitko jostain hankituksi minulle purkin-pari IsaDoran Peel Off-lakkaa?
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Marraskuun Cleopatra-paketti
Valkea laatikko kopsahti taas kerran postiluukustani. Aikaisemmasta poiketen sisältö jäi vähän vaisuksi. Tai ehkä enemmänkin tuotteet eivät tällä kertaa vastaa käyttäjän tarpeita.
Marvis on italialainen suunhoidon luksusmerkki, jonka mintunmakuinen hammastahta tulee testattua, vaikka yleensä käytänkin sensodyneä vihlovien hampaideni vuoksi.
Teepuusaippua on metka, ja jos omaisin rasvoittuvan ihon, käyttäisin tämän iloisesti pois. Ihoni on kuitenkin muutamaa t-alueen mustapäätä lukuunottamatta kuiva, ja saisin tällä aikaan melkoisen roaccutan-vaikutuksen joka nitkauttaisi totaalisesti kasvojeni talintuotannon sijoiltaan. Minkä jälkeen teepuutuotteet tulisivat oikeasti tarpeen. Mitähän isäni sanoisi, jos antaisin tämän hänelle joululahjaksi? Harmi, ettei tässä ole käärettä.
Tuubi on Organic Therapy Eye Roller-silmänympärysvoide. Ainoa tuote, jolle minulla on todella käyttöä. Nyt käytössäni on aamuisin Cliniquen All about eyes-roll-on-seerumi, mutta tuubin tyhjennyttyä otan tämän käyttöön uteliaana.
Inglotin emaalikynsilakka (kyllä, kahdella aa-lla)on paketin jokeri. Peittää hyvin, kiiltää upeasti ja kuulema kestääkin hyvin, mutta...
Minkä värinen tämä on?
Harmaa?
Vihertävä?
Vai yksinkertaisesti pahoinvoivan ihmisen ihon värinen?
Yritin piristää krapulaista sävyä Rimmelin Space Dust-tekstuurilakalla, sävy Total Eclipse. Aksenttiväri toimii, Inglot ei. Harmi.
Kerroin aiemmin, että olen joutunut harrastamaan cleopatraboxin toimittajien kanssa sähköpostihippaa saadakseni laskut. Tämä kuukausi vei voiton. Loppujen lopuksi minulla oli kolme toimitusvahvistusta, eikä yhtään laskua sekä valikoima alentuvia viestejä asiakaspalvelulta. Ilmoitin, että kunhan he ovat saaneet laskun lähetettyä niin, että se tulee tänne asti, voi minut poistaa asiakaslistalta. Tuotteet ovat hyviä, mutta en jaksa moista rumbaa joka kuukausi. Houkutus palata Livboxin tilaajaksi on suuri, vaikka tuotevalikoima ei yleensä sykähdytäkään isommin.
Seuraavaksi testiajo aiheesta eri-keeper peel-off-aluslakkana.
Joko toimii, tai edessä on raastava puolituntinen folion ja asetonin kanssa.
Marvis on italialainen suunhoidon luksusmerkki, jonka mintunmakuinen hammastahta tulee testattua, vaikka yleensä käytänkin sensodyneä vihlovien hampaideni vuoksi.
Teepuusaippua on metka, ja jos omaisin rasvoittuvan ihon, käyttäisin tämän iloisesti pois. Ihoni on kuitenkin muutamaa t-alueen mustapäätä lukuunottamatta kuiva, ja saisin tällä aikaan melkoisen roaccutan-vaikutuksen joka nitkauttaisi totaalisesti kasvojeni talintuotannon sijoiltaan. Minkä jälkeen teepuutuotteet tulisivat oikeasti tarpeen. Mitähän isäni sanoisi, jos antaisin tämän hänelle joululahjaksi? Harmi, ettei tässä ole käärettä.
Tuubi on Organic Therapy Eye Roller-silmänympärysvoide. Ainoa tuote, jolle minulla on todella käyttöä. Nyt käytössäni on aamuisin Cliniquen All about eyes-roll-on-seerumi, mutta tuubin tyhjennyttyä otan tämän käyttöön uteliaana.
Inglotin emaalikynsilakka (kyllä, kahdella aa-lla)on paketin jokeri. Peittää hyvin, kiiltää upeasti ja kuulema kestääkin hyvin, mutta...
Minkä värinen tämä on?
Harmaa?
Vihertävä?
Vai yksinkertaisesti pahoinvoivan ihmisen ihon värinen?
Yritin piristää krapulaista sävyä Rimmelin Space Dust-tekstuurilakalla, sävy Total Eclipse. Aksenttiväri toimii, Inglot ei. Harmi.
Kerroin aiemmin, että olen joutunut harrastamaan cleopatraboxin toimittajien kanssa sähköpostihippaa saadakseni laskut. Tämä kuukausi vei voiton. Loppujen lopuksi minulla oli kolme toimitusvahvistusta, eikä yhtään laskua sekä valikoima alentuvia viestejä asiakaspalvelulta. Ilmoitin, että kunhan he ovat saaneet laskun lähetettyä niin, että se tulee tänne asti, voi minut poistaa asiakaslistalta. Tuotteet ovat hyviä, mutta en jaksa moista rumbaa joka kuukausi. Houkutus palata Livboxin tilaajaksi on suuri, vaikka tuotevalikoima ei yleensä sykähdytäkään isommin.
Seuraavaksi testiajo aiheesta eri-keeper peel-off-aluslakkana.
Joko toimii, tai edessä on raastava puolituntinen folion ja asetonin kanssa.
torstai 12. joulukuuta 2013
Skittle/Skittlette
Minulle ei ole aivan selvinnyt, kumpi termi tarkoittaa mitäkin, mutta sinnepäin tämä kuitenkin on :)
Eli halusin käyttää a-englannin ihastuttavaa sinivihreää Galahadia. Linkki vie Adeninan sivulle, josta voit hankkia oman. Sivuilla lakka muuten näyttää paljon vaaleammalta, kuin todellisuudessa.
Jotain koristeluakin olisi ollut mukava harjoitella, joten kolusin varastoistani kaikki hopeiset ja vaaleat koristelukäyttöön kelpaavat lakkani.
Ikkunalaudalla rivissä vasemmalta alkaen:
OPIn It´s Frosty Outside Mariah Carey-kokoelmasta
Golden Rose Jolly Jewels 101
a-england Merlin
a-england Morgan Le Fay
a-england Galahad
Nfu´Oh 026
Lopputulos oli varsin sekalainen.
Peukalossa Nufu, joka loi mielenkiintoisen, opaalimaisen pinnan. En ehkä kuitenkaan toista tätä yhdistelmää, lopputulos näyttää lähinnä epämääräiseltä.
Etusormeen yrittelin ranskalaista OPIn hopeisella hiekkalakalla. Vapaalla kädellä yllättävän vaikeaa, koska korjailuja ei voi tehdä allaolevan värilakan vuoksi. Yhdistelmä on kuitenkin varsin toimiva.
Keskisormessa Jolly Jewels, ja ehdottomasti paras yhdistelmä. Minusta. Sinikultaiset säleet sopivat allaolevaan värilakkaan, eikä yhdistelmä hypi silmille.
Nimettömässä Merlin, joka on karhea, voimakkaan hopeinen glitterlakka. Hileet ovat pieniä, mutta peittävät kahdella kerroksella hyvin. Yksi kerros toimii varsin hyvin, etenkin jos onnistuu levittämään tasaisemmin kuin minä nyt.
Pikkusormessa Morgan Le Fay, joka on helmiäisvalkoinen shimmer. Soma, mutta ei kovin uniikki. Hiljainen harmi, sillä nimihahmo on lempihahmoni Kuningas Arthurin tarinoissa.
Lisäkevennyksenä kerrottakoon, että OPIn minilakoista löytyi valitettava miinuspuoli. Ikkunalautakuvien oton yhteydestä onnistuin lipsauttamaan hiekkalakan seinän ja patterin väliin, mihin muodoltaan ja kooltaan täydellinen pullo jumiutui kuin korkki viinipullonkaulaan.
Perusteellisen kiroilun, ja perheenjäsenten täydellisen välinpitämättömyyden jälkeen päädyin pähkäilemään. Hetken mietinnän ja työkalupakin kaivelun jälkeen päädyin taiteilemaan allaolevan virityksen.
Sovitaanko, ettei ikkunalautakuvat tule tavaksi?
torstai 5. joulukuuta 2013
Normaalia torstai-iltaa, olkaa hyvät.
Että tämmöistä tänään meilläpäin.
Ja ennenkuin Minna alkaa parkua, sen kuuluukin näyttää epäsiistiltä.
Ja mitä odotatte viidessä minuutissa?
Tosin olisin ehkä voinut jatkaa valkoista isännän kaksoisleukoihin, mutta eihän se sieltä mihinkään lopputuloksessa näy.
Nyt meikä painuu aa-aa.
Huomenna edessä itsenäisyyspäivän vietto vanhemmillani.
Ruokaa, juomaa ja iltapukujen arvostelua.
Mii laik.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Ulkonäön päivitystä
Tumma ulkomuoto alkoi kyllästyttämään, mikä lisäksi mustalla pohjalla oleva teksti jätti silloin tällöin näkymättä erinäisten bugien vuoksi. Joten vaaleutta ja pirteyttä kehiin.
Onko mieluisampi?
Onko mieluisampi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)