Ei mikään ihme, että masennusta sairastavista on kuulema prosentuaalisesti suurin osa loka-marraskuussa syntyneitä. Pidä siinä sitten mitään hip-hip-huraata kun on tuommoinen ilma.
Itse vanhenen taas ensi maanantaina (22v+120kk), eikä kyllä yhtään kiinnosta juhlistaa asiaa mitenkään. Tosin Arnold´sista meinasin käydä hakemassa donitseja töihin kahvitunnin kunniaksi, nyt kun on vaihteeksi työpaikka jossa asiaa noteerata.
Pisteenä I´n päälle sain aamulla tiedon, että serkkujeni isä on kuollut tänä aamuna auto-onnettomuudessa Etelä-Afrikassa. En itse ehtinyt miestä koskaan tapaamaan, vaikka monesti oli tarkoitus, ja nyt se ei ole enää mahdollista. Suru serkkujeni puolesta on suunnaton, isä oli heille hyvin tärkeä, vaikkei koskaan samassa osoitteessa asunut.
Tämä päivä ei todellakaan ole hyvä.
Ehkä otetaan huomenna uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti