Palopuhe a´la Antti Heikkilä

Yleensä en harrasta suoraa kopiointia, mutta tämä on saatettava yleiseen tietoon kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olen itse Vihreän Liiton jäsen, joten asia on hyvin voimakkaasti sydämelläni, vaikka olenkin nolottavan antiaktiivisesti muuten puolueen toiminnassa mukana. Kantakaamme kortemme kekoon, tavalla tai toisella.

Kirjoitettu 28.9.2012 HÄTÄSANOMA KAIKILLE Tämä blogikirjoitus ei koske vielä tulossa olevaa uutta sivustoani, jonka odotan valmistuvan lokakuun alussa. Tämänkertainen asiani on kohtalonkysymys koko Suomelle. Maailman rikkain nainen, australialainen köyhien kyykyttäjä Gina Rinehart, joka on sekä fyysisesti että henkisesti ahneuden perikuva, uhkaa tuhota kansallismaiseman ja luonnon Kuusamon kaivoshankkeella, kiitos päättämättömän elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Pahuudella on turpeat kasvot. www.iltasanomat.fi www.telegraph.co.uk Oheisena pari linkkiä siitä, miten pahuus kiemurtelee Suomeen. Suomea myydään. Jäljelle jää vain saasteet. projektit.ramboll.fi Australiassa läskimamman firman kotisivuilla myydään Suomea täyttä häkää: /www.dragon-mining.com.au Ministeri Häkämiehelle tilanne kiusallinen. Hän käyttää kulunutta ilmaisua ”haastava”, jonka taakse jokainen poliitikko pakenee, kun on sormi suussa, eikä tiedä mihin mennä. Ministeri Häkämies valittelee. Tuntuu, että hänen haasteellisuutensa rajoittuu päätökseen, käyttääkö housuja vai hametta. yle.fi Asiassa ei ole nimittäin mitään haasteellisuutta, sillä nyt on kysymys Suomen luonnon ja kulttuurin ytimestä. Onko ministeri Häkämies Suomen puolella, vain onko kaikki myynnissä, vieläpä ilmaiseksi? Kuusamon kaivos tarkoittaisi samaa asiaa kuin että Häkämies möisi Ateneumin klassikot, Kansallismuseon ja Senaatintorin tuolle hyllyvälle akalle. Kitkajärvi, Kitkajoki, Oulankajoki ja Paanajärvi ovat tämän maan keskeisintä kulttuurimaisemaa ja erämaa-aluetta. Aluetta on kutsuttu Suomen Sveitsiksi. Nyt tämä kansallispuisto tuhoutuu vääjäämättömästi, jos tuo nainen saa tahtonsa läpi. www.metsa.fi Nykyihmisille niin Rukan hiihtokeskus kuin Kuusamon Karhunkierros ovat tuttuja, mutta nämä erämaa-alueet ovat olleet jo kansallisen heräämisen keskeisintä seutua. Noissa korvissa on asunut Suomen sielu ja Kalevalan henki. Asutusta on ollut siellä 5000 vuotta. Näillä seuduilla Akseli Gallen-Kallela maalasi keskeisimmät kansallisromanttiset teoksensa. www.kirjastovirma.net Tauluja voidaan korvata ja kopioida, mutta kun kansallismaisema tuhoutuu, niin se tuhoutuu pysyvästi. Nyt, jos koskaan täytyisi päättää jotain tavanomaisen vetkuilun sijaan. Koko kaivosbuumi on karannut käsistä tässä maassa. Ministeriöiden virkamiehet eivät joko osaa asiaansa, lupia saa vaikka kukaan ei ole miettinyt seurauksia. Tai sitten käskyt tulevat Häkämieheltä. Luontoa on saanut vapaasti raiskata ja pilata kuten on nähty monen kaivoksen yhteydessä. Raahen seudun saastuttaminen saatiin pysäytettyä, mutta sonnat lasketaan suoraan mereen, vaikka pitäisi suojella Itämerta. Kauniin Sotkamon vedet on pilattu. Puhutaan luonnonsuojelusta, mutta toisaalta Pohjoista saa raiskata aivan vapaasti. Pääasia, etteivät pilaa Helsingin Kaivopuistoa, jotta vihreitä ja kokoomusta kannattava rokkikansa voi loikoilla nurmikolla ja itse roskata vapaasti. www.kaleva.fi Häkämies virkamiehineen ei ymmärrä tavallista fysiikkaa, mikä koskee veden virtausta. Mikä on ylhäällä, se tulee alas, on se sitten pilvessä tai vuorella. Rukan alue, jonne kaivosta suunnitellaan, on ylhäällä. Vesi sieltä laskee Kitkajärveen, joka on Euroopan suurin lähde. Kitkasta vedet virtaavat Kitkajokea myöten itään ja yhtyvät Oulankajokeen, joka sitten laskee Paanajärveen. Täytyy olla idiootti, jos ei ymmärrä, että kaikki se moska, mikä syntyy ylhäällä, valuu alas. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin kieltää koko projekti, sillä ei ole mitään muuta menetelmää käsitellä jätevesiä kuin laskea ne luontoon. Puhtaisiin vesiin laskevat niin uraanit ja muut mielenkiintoiset ”luonnon” aineet, jotka virkamiehet varmaan toteavat terveellisiksi, jos tarve niin vaatii. Kun lukee Lapin yliopiston professori Asko Suikkasen ajatuksia pohjoisen riistosta, tulee ahdistava olo (luettavissa blogin loppuosassa) Pohjoisen ihmisiä saa potkia vapaasti. Poliisi suojele homoja ja afrikkalaisia, mutta pohjoisen ihmistä saa kunnon rasisti kohdella miten lystää. Maassa on vallalla niin sanottu selektiivinen antirasistisääntö, josta hyvänä esimerkkinä kokoomusbroileri Bogomoloff. Kun perussuomalainen sanoo jotain, niin pamppu viuhuu, mutta kun kokoomuspoliitikko päästää suustaan sen, mitä todella ajattelee, niin korkeintaan suoristetaan kravattia ja rykäistään vaivautuneesti. yle.fi Onko tässä menossa jokin systemaattinen Pohjoisen alasajo vai mikä? Bogomoloff on todennäköisesti ehdokkaana tulevissa vaaleissa ja vain dorga äänestää moista. Kunnon stadilaiset pudottakaa Bogo! Jos skoudet eivät hoida hommiaan, niin hoitakaa te. Näyttää siltä, että Suomi on tipahtanut Kongo-sarjaan, maan, missä valta on kaivosyhtiöillä ja tarvittaessa hallitus vaihdetaan vaikka väkisin. Niin Suomesta kuin Kongosta rahat valuvat ulos ja niiden ainoana tarkoituksena on kasvattaa Rinehartin mamman leuanalushelttaa. Suomen hallitus on avannut maan pohjoisosat susille riistettäväksi. Ensin vietiin joet voimaloille ja nyt maat saa myllätä ja paskaa saa vapaasti laskea noihin jokiin. Kuusamossa käytiin koskisota, jolloin Kitka ja Oulanka säästyivät voimaloilta. Nyt alkaa uusi sota, johon kutsun kaikki mukaan, sillä Kuusamon kaivoshanke on ehdottomasti pysäytettävä ja otettava kaikki muutkin tämän maan kaivosprojektit uudelleen arvioitaviksi. Vaalit ovat tulossa. Tiputetaan kokoomus johtopallilta. Älkää myöskään äänestäkö vihreitä, joiden ainoa tarkoitus ei ole säästää Suomen luontoa, vaan tuhota elinkeinoelämä. Siitä esimerkkinä Satu Hassin (entinen stalinisti) päätös laivojen rikkipäästöistä. Hassi potee jeesuskompleksia väittämällä pelastavansa näin 50 000 ihmistä. Mihin laskelmiin tuokin luku perustuu? Hassi elää myyttien maailmassa. Ovatko statiinit vieneet kyvyn rationaaliseen ajatteluun tai sitten vanha uskonto hallitsee mieltä. Muistutuksena vain, että 80 % viennistä kulkee laivoilla tästä maasta. Kun katselette päivittäistä irtisanottujen listaa, niin kiittäkää Hassia. Pienetkin kustannusten nousut voivat tuhota monen yrityksen elämän tässä maailmantilanteessa. Nyt yrityksiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta, mutta mikä on poliitikon yhteiskuntavastuu, kun tekee kohtalokkaita virheitä? Sitähän ei ole olemassa, ainakaan hassinlaisilla. Pääministerikin lässyttää ja vakuuttaa kasvua ja peräänkuuluttaa innovaatiota. Sitä kun ei tule ainakaan tässä ilmapiirissä. Parhaat lähtevät maasta. Missä ihmeen maailmassa nuo tyypit oikein elävät? www.satuhassi.net Mutta kun puhutaan Pohjoisesta, niin näiden tyyppien mielestä siellä ei ole mitään suojeltavaa. Näyttää siltä, että kokoomuksen ja vihreiden agendat ovat jossakin muualla kuin maan hyvinvoinnissa. Hassi kaipaa Tampereen pormestariksi, joten varokaa manselaiset. Vihreiden perusidea on, että koko pohjoisesta hävitettäisiin ihmiset, jotta luonto saisi kasvaa vapaasti. Vihreät sallivat kullankaivuun ja senkin vain siitä syystä, että sen turvin saa olla mukana hallituksessa. Tuorein tämän maan älyttömyyksistä esitettiin 27.09. ensimmäisenä aiheena YLE:n pääuutisissa: ”Karppaus pilaa Itämeren” Ympäristökeskus vegaanineurootikkoineen on totaalisen turha laitos. Johtopäätökset eivät perustu tosiasioihin. Sekoitetaan typpi ja fosfori ja siitä sitten aasinsilta karppaamiseen a´ la Pekka Puska. Todella idioottimaista – ja niille vielä maksetaan palkkaa! Koko Ympäristöministeriö ja sen alaiset laitokset puuhastelevat lillukoiden ja utopioiden parissa. yle.fi Mutta sinänsä mielenkiintoista, että näin ehkä halutaan peitellä todellisuus ihmisiltä. Missä on YlLE:n kannanotto kaivosten todellisuudesta? Se on ilmeisesti asia, josta on päätetty olla puhumatta. Todella ala-arvoisen tendessimäistä ja häpeällistä uutisointia. Meillä taviksilla on muutamia mahdollisuuksia vaikuttaa: suora toiminta, tulevat vaalit ja sosiaalinen media, jotka kaikki nivoutuvat toisiinsa. Jäljempänä on facebook- ym osoitteita, joten linkittäkää laajasti! Maassa ei ole vastuullisia politiikkoja, vaan poliittisia eläimiä, joiden ainoana tarkoituksena on turvata omat edut seuraavalle vaalikaudelle ja päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, kun samalla nostavat muiden eläkeikää. Ehdotukseni on, että jos menette äänestämään, niin antakaa äänenne takarivin edustajille, sellaisille jotka eivät ole julkisuudessa. Pudottakaa näkyvät pois. Se, että kokoomus tipahtaisi 2. sijalle tai jopa kolmanneksi olisi hyvä näyttö, että toiminnassa olisi parantamisen varaa ja että voisivat hankkia pätevämpää sakkia näiden turhien sijaan. Vihreät toimivat avoimesti maan etua vastaan. Utopistit voivat äänestää, sillä äiti maksaa, mutta muut, varokaa. Häkämiehestä sen verran vielä, että hän ajaa voimallisesti tuulivoimaloita jopa niin, että maita aletaan pakkolunastaa tekeillä olevan lain voimalla. Kuntaliitos on nostettu otsikoihin, mutta kuka puhuisi siitä, kenen maat viedään? Tulen kirjoittamaan aiheesta, sillä tuulivoimaloista on suunnattomasti monentasoista haittaa ja ne ovat todellinen terveysriski niiden lähellä asuville ihmisille. Euroopassa on nousemassa laaja kansanliike, joka vastustaa tuulivoimaloita. Mutta, jos niitä rakennetaan, niin eivät ne ainakaan tule Häkämiehen ja Hassin naapuriin. Kaivokseen liittyviä osoitteita: www.facebook.com/pages/Kitkan-Viisaat/211048392247864 www.facebook.com/pages/Ei-uraanikaivoksia-Kuusamoon/176573525686757 www.eiuraanikultakaivostakuusamoon.com www.adressit.com Avasin oman suljetun Facebook -sivustoni juuri tämän asian takia: http://www.facebook.com/antti.heikkila.35 Lapin yliopisto on tutkinut tätä kaivosongelmaa. Se on sama yliopisto, minkä Bogomoloff haluaisi lopettaa. Bogomoloff haluaisi vaientaa ikävät tosiasiat. Kun lukee raportit, niin pistää todella vihaksi ihmisten puolesta. Vaikka kaivoksia vastustaa yli 80 % väestöstä, eivät he uskalla ilmaista mielipidettään painostuksen takia. Ajatelkaa tällaista tämän päivän Suomessa. Viranomaiset eivät tutki, vaan uskovat yhtiöiden laskemia. Ihan Kongon tasoa! Sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta: Kaivosteollisuuden merkitystä aluekehitykseen liioitellaan Kaivosteollisuuden vaikutuksen Pohjois-Suomen aluekehitykseen ovat suuresti liioiteltuja, sanoo sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta. Hän on ollut mukana useassa tutkimushankkeessa selvittämässä Pohjois-Suomeen viime vuosina perustettujen kaivosten merkitystä sijaintipaikkakunnilleen muun muassa Kolarissa, Kittilässä, Sodankylässä ja Sotkamossa. - Kaivosteollisuuden merkitys aluekehitykseen muuttui ratkaisevasti siinä vaiheessa, kun toimijoiksi tulivat globaalit pörssiyhtiöt. Niiden suhde aluetalouteen on aivan toinen kuin vielä 1980-luvulla, jolloin Suomessa operoivat kaivosyhtiöt olivat pääasiassa suomalaisomisteisia. Globaalit kaivosyhtiöt eivät Suikkasen mukaan sitoudu aluekehityksen millään tavoin. Niiden toiminta perustuu yksinomaan kannattavuuteen ja metallien maailmanmarkkinahintoihin, jolloin muutokset hinnoissa voivat nopeasti johtaa tuotannon lopettamiseen. Toisin kuin vanhat suomalaiset valtionyhtiöt, kansainväliset pörssiyhtiöt eivät myöskään kanna sosiaalista vastuuta kaivosten jälkihoidossa. Suikkanen haastaa mahdolliset kaivospaikkakunnat pohtimaan kolmea asiaa. Alueiden moninaiskäyttö, kaivosten aluetaloudellinen hyödyntäminen sekä avattujen kaivosten vaikutusten ennakoiminen ja niiden mahdollinen ohjaaminen ovat asioita, jotka on syytä keskustella avoimesti – jos mahdollista - etukäteen. - Alueiden moninaiskäyttöä on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti ja strategisen kysynnän perusteella. Aiemmin kaivokset perustettiin usein neitseellisille alueille, nyt niitä suunnitellaan lähelle matkailukeskuksia ja porojen laidunmaita. Kaivoksen avaaminen on kompromissi eri elinkeinojen välillä, jossa joku menettää aina. Ei ole tilannetta, missä kaikki hyötyisivät, sillä kaivosteollisuus jättää pysyvän jäljen ympäristöönsä. Asko Suikkasen mukaan esimerkiksi matkailun ja kaivostoiminnan suhde on mahdollinen, mutta ei ongelmaton. Kysymys on eturistiriidoista, pelistä ja sopimuksista. - Ja siitä, millä tavalla me arvostamme eri elinkeinoja. Olennaista rinnakkaiselossa on avoimuus. Kun puhumme kaivostoiminnasta matkailualueella, pitää ristiriidat alistaa avoimelle keskustelulle. Muuten edessä on umpikuja, hän sanoo. Mitkä ovat periaatteet sillä taloudella, joka perustuu luontoon ja luonnonresursseihin niin puhtaasti kuin kaivostoiminta? Jos yhtiö saa käyttää luonnonrikkauksia, mikä sen käytön vastike on, heittää Suikkanen keskustelun aihioksi. Kaivostoiminnan sijoittuminen alueelle ja alueiden sitoutuminen kaivostoimintaan on aiempaan haasteellisempaan kaivosten käyttöiän lyhentymisen myötä. - Ongelmallista on se, että kaivoksen elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin aikaisemmin. Ainoastaan malmin maailmanmarkkinahinta vaikuttaa yhtiöiden päätöksiin ja siihen, miten sieltä louhitaan, miten laajasti ja millä teknologialla, sanoo Suikkanen. Suikkanen ottaa esimerkiksi Pahtavaaran kultakaivoksen Sodankylässä. Kaivos on ollut suljettuna useita kertoja historiansa aikana. - Aina kaiken perusta on ollut kullan maailmanmarkkinahinnan sahausliike, joka on pahimmillaan ajanut kaivosyhtiön konkurssiin. Kaivosten elinkaariodote on pudonnut aiemmasta reilusta 20 vuodesta 5-10 vuoteen. Globaali toimija ei Suikkasen mukaan sitoudu koko malmion hyödyntämiseen, vaan kaivaa sen perusteella, miten malmion raaka-aineen hintakehitys maailmalla muuttuu. - Nykytiedon mukaan elinkaariodotteita voidaan sanoa lähes hihasta vedetyiksi. Ne perustuvat aikaan ennen globalisaatiota. Kaivosten elinkaariodote on ongelmallinen nimenomaan kuntien kannalta. Niiden toimintastrategia ei enää voi perustua siihen, että kaivos toimii 20 vuotta, vaan on mahdollista, että se on paikkakunnalla vain muutaman vuoden. Suikkasen mukaan juuri tässä piilee suuri riski: kunnat investoivat voimakkaasti kaivoksen avaamiseen, mutta eivät välttämättä saa mitään varmuutta investointiensa tuottavuudesta. Siksi kunnilla pitäisi olla varasuunnitelma sen varalta, että kaivoshanke ei toteudukaan. - Tai toisinpäin, tässä pelissä kaikki on mahdollista. Kunnan olisi voitava rakentaa kaksoisstrategia selviytyäkseen kriittisistä tilanteista. Nyt edetään tavallisesti yhden strategian varassa, jossa keskitytään lähinnä turvaamaan kaivoksen avaaminen ja sen toimintaedellytykset. Kun päätös kaivoksen avaamisesta tehdään, ollaan auttamatta myöhässä. - Kunnat ovat liian passiivisia. Kaivos otetaan lahjana, vaikka pitäisi täydellä höyryllä valmistautua kaivoksen avaamiseen ennakoivalla aluepolitiikalla. Valmistautuminen johtaa usein myönteiseen kierteeseen, mutta myös toisinpäin. Tämä riski pitää kantaa. Kaiken kaikkiaan professori Suikkanen on skeptinen kaivosten aluetaloudellisen merkityksen suhteen. Hyvinvoinnin ja satojen uusien työpaikkojen sijasta tutkimuspaikkakunnilla elämä on jatkunut lähes entiseen malliin. - Toteutuvat nettovaikutukset ovat selvästi vähäisempiä kuin oletetut bruttovaikutukset eivätkä ne kohdistu suoraan paikallisyhteisöön, hän arvioi. Kaivosten merkityksestä tehtyjen ennusteiden ja todellisuuden välillä on Lapin yliopiston tutkimusten mukaan suuri ristiriita. Suikkasen johdolla tehdyt tutkimukset ovat erittäin tylyjä esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaamille kaivosselvityksille. Hänen mielestään päättäjät ja tiedotusvälineet ovat sokeasti hyväksyneet nämä selvitykset ja niissä esitytetyt kehitysodotukset. - Uskon, että julkinen keskustelu vieläkin ja viranomaispäätökset käyvät tämän mielikuvan pohjalta, eivät reaalitalouden ja reaalivaikutusten pohjalta. Esimerkiksi Talvivaaran taloudellinen merkitys Sotkamon kunnalla on ollut murto-osa arvioidusta. Myös kaivoksen työllistävä vaikutus on ollut huomattavasti oletettua pienempi. Tällä hetkellä Talvivaara työllistää noin 245 henkilöitä, joista runsaat 60 on kirjoilla Sotkamossa, kaivoksen sijaintipaikkakunnalla. - Kaivoksesta ei tullut Sotkamolle odotettua piikkiä työllisyystilastoihin. Syynä on se, että paikallisten kvalifikaatio ei yksinkertaisesti riitä. Alueellista väestöä suositaan ainoastaan siinä tapauksessa, että heidän ammattitaitonsa on yhtä hyvä kuin muualta tulevan työntekijän. Tämä on hyvin monitasoinen peli, professori muistuttaa. Kenties kaikkein suurin haaste kaivostoiminnan ja aluekehityksen yhteensovittamisessa on kuitenkin avoimuus ja luottamuksellisuus. Suikkasen mukaan tämä korostuu erityisesti matkailupaikkakunnilla. - Kaivosteollisuuteen liittyy aina lukuisia riskejä. Ainoa mahdollisuus on, että niistä kerrotaan avoimesti. Eli ei toimita kuten Talvivaarassa, jossa uraanista on tiedetty alusta lähtien, mutta jossa siitä kerrottiin julkisesti vasta vuonna 2009. Ympäristö- ja talousvaikutusten rinnalla Lapin yliopistossa tutkitaan parhaillaan myös paikallisten asukkaiden vaikutus- ja ilmaisumahdollisuuksia kaivoshankkeisiin. Tähän mennessä on käynyt ilmi, että kuntatasolla paikalliset ihmiset eivät uskalla ilmaista kriittisiä mielipiteitä. Väitöskirjatutkija Marika Kunnari sanoo, että 80 prosenttia ihmisistä katsoo, etteivät he uskalla ilmaista mielipidettään. - Katsotaan että kielteinen mielipide johtaa eristämiseen yhteisön sisällä. Niinpä ainoastaan myönteiset ja kaivosta tukevat mielipiteet nousevat julkisuuteen. Paikalliset päättäjät ja tiedotusvälineet syyllistyvät Kunnarin mukaan myös laajaan mielipiteen muokkaukseen ja myönteisten vaikutusten korostamiseen. Ne asiat, joissa korostetaan työllisyysvaikutuksia tai aluetaloutta, saavat laajasti palstatilaa. - Sitten kun puhutaan esimerkiksi kielteisistä tapahtumista ja vaikutuksista, niin asenne muuttuu. Asiat uutisoidaan mielellään mahdollisimman pienesti. Kunnarin väitöstutkimuksen aiheena on Kaivostoiminnan tiedollinen oikeuttaminen – sosiologinen tutkimus Suomessa toteutettavasta globaalin talouden määrittämästä kaivostoiminnasta. Hän tavoittelee tutkimuksessaan kansalaisten näkemysten esilletuomista ja ymmärrettäväksi tekemistä sekä kansalaisten näkemysten huomioon ottamista luonnonkäyttöön kohdistuvassa päätöksenteossa. Linkkejä Lapin yliopiston tutkimuksiin: www.ulapland.fi Aiheesta myös yksityiskohtaisempi analyysi. Jos asiaa ajattelee kokonaistaloudellisesti on koko projekti todella katastrofaalinen. Ainoa hyötyjä on Australian mamma.