Tosi tyylikäs kuva aamun työlookista sovituskopissa napsaituna. Hah :-)
Olen saanut jonkinlaisen kevåthöyrähdyksen. Harmaa tukka on kiva ja sopii minulle, mutta himoitsen väriä. Teal/petroolin värinen pitkä polkka ratkaisisi kaikki ongelmat, jotka nyt ärsyttävät. Lapaluihin venähtäneiden hiusten latvoista kymmenisen senttiä on pelkkää pumpulia, granny vaatii jatkuvia kampaajakäyntejä, joihin nyt miehen työttömyyden aikaan ei oikeasti ole varaa, enkä tunne oloani enää kotoisaksi massaan sulautuvana harmaavarpusena. Tosin värinvaihto tarkoittaa sitä, että osa vaatekaapin väreistä jää auttamatta käyttämättömiksi.
Mutta se ei pelaa, joka pelkää. Muodonmuutokseen ei tarvita kuin rohkeutta ja hiukan rahaa, ja jos homma menee ihan pieleen on leikkuukone keksitty. Tukka on kyitenkin uusiutuva luonnonvara, ja olen elämäni aikana vetänyt pääni sängelle jo kahdesti epäonnistuneiden värjäysten seurauksena.
Jatkoa seuraa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti