5.12

Hyvää lauantai-iltaa. Elämä alkaa voittaa ensimmäisen työviikon jälkeen, kahdentoista tunnin yöunet ja puolitoistatuntiset "mä vaan lepuutan silmiäni"-päikkärit tekivät terää.

Maanantaina pitäisi mennä ensimmäistä kertaa yksin avaamaan pulju, saatiin pidennettyä aukioloaikaa puolella, kun nyt on kaksi työntekijää. Saa kollega sitten sulkea viideltä paikat, kun mie pääsen jo kolmelta. Toivottavasti muistan tehdä kaiken ennen ovien aukaisua.....

Bloggaajavaihtokalenterista tuli tänään ihan outo merkki.

Juice Beauty on luomumerkki, jonka tuotteet ovat veden sijasta mehupohjaisia, ja ainakin pikaisen googlettelun mukaan mm Saara Sarvaksen suosikkeja, mitä tulee merkin omenakuorintaan. Alkoi houkuttaa, tilaisinko sen itselleni. Mussa on sen verran masokistia, että mitä tujummin kuorinta vaikuttaa, sitä parempi. Pistely ja punoitus ei ole mitään, kunhan on seuraavaan aamuun mennessä hävinnyt.

Paketista kuoriutui kosteuttava ja virkistävä suihke sekä puhdistusaine joka tosin on tarkoitettu epäpuhtaammalle iholle. Testaaminen siirtyy siksi ensi kesään, sillä nahkani on saavuttanut jokatalvisen sahara-pisteensä mitä kosteuteen tulee. Koko kropalle sopiva kosteussuihkekin saattaisi olla enemmän edukseen kesäkuumalla, jos sellaisia tulee.

TBS korvasi tämänpäiväisellä tuotteella edellispäivien ihan-kiva-kamat. Tummanpunainen suihkugeeli, joka tuoksuu sokeroiduille karpaloille. Mitä voisin vielä enemmän toivoa? Ehkä isompaa purkkia....

Kunhan tammialet alkavat ja ensimmäinen palkka tulee, on varmaan ihan pakko kotiuttaa purkki tai pari saman tuoksun vartalovoita... Voi voi....

4.12. Väsy pikapostaus

Umpiväsy ja yläselkäpääjokapaikkasärkyinen bloggaaja täällä hyvää perjantai-iltaa.

 Vaihtokalenterista löytyi Lumenen silmämeikinpohjustaja. Tätä en ole koskaan testannut, joten olen kiinnopstunut miten pärjää vertailussa UDPPlle.

 Kamera ei tarkenna....

TBS muisti kaksipäisellä rajauskynällä. Testiin sekin.

Tää menee nyt kops ja kattoo jos olis huomenna elävä. Onneksi kaveri tulee sunnuntaina ruksauttamaan nikamat kiitokseksi kassillisesta peuranluita. Vaihdantatalous kunniaan.

3.12

Blogikalenterista tuli Jane Iredalea! 

Olen ollut kiinnostunut merkistä, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun saan tuotteita omiin käsiini. Paketista löytyi tuubimallinen Longest Lash-ripsiväri, jota ei löytynyt merkin nettisivuilta, minkä vuoksi en osaa kertoa mitään ennenkuin pääsen testaamaan tuotetta. Harja on tuuhea ja massa voidemaista, joten eiköhän tällä ihan näyttävän rivistön saa aikaiseksi.

Toinen tuubi on Dream Tint- sävyttävä päivävoide, joka sävyssä medium dark on näin talviaikaan liian tumma, mutta vaikuttaa varsin pätevältä kesäsävyltä. Nettisivujen mukaan voide luo ns. pehmeäpiirtoefektin häivyttäen ihon pikkuvirheitä.

Se, miten tuo efekti eroaa normaalista meikkipohjien peittotavoista, selvinnee testattaessa. Tai sitten ei, olen hiukan skeptinen. 

Lisäplussana tuotteet tuoksuvat hyvälle.

Body Shopin kalenterista tupsahti Fuji green tea-sarjan vartalovoiteen minikoko. 

Sain juuri edellisen vastaavan käytettyä jalkavoiteena, koska tuoksu oli omaan nenääni vastenmielinen. 

Olen ollut hiukan pettynyt tähän kalliimpaan kalenteriin. Kynsilakka on kiva, muttei yhtään minun väriseni, huulirasva on purkkimallisena epäkäytännöllinen ja kosteusvoide... 

No, 21 päivää jäljellä.

2.12 Kynsi- ja kuvakatastrofi

Päivän saldo: kymmenen katkennutta kynttä. Kirjahyllyn järjestäminen osoittautui vaaralliseksi touhuksi.
Lisäksi aataminaikuinen kamerani kieltäytyi kuvaamasta kunnolla TBS´n kalenterista tullutta mansikkahuulirasvaa, oli vissiin liikaa punaista punaisella.
Mutta muuten menee ihan mukavasti :)

Ja kosmetiikkabloggaajien kalenteri...

Aivan uusi merkki minulle, mutta kirkkaanvihreä hiekkalakka menee taatusti käyttöön.

Huomenna on päivä uus....

1.12 Kalentereita ja kaaosta

Joulukuun ensimmäinen päivä ja ensimmäinen päiväni uudessa työssä alkoi noin 03.05 lastenhuoneesta kuuluneen hysteeriseen kirkunan säestyksellä.
8-vuotias tyttäreni oli saanut ilmeisesti pitkään jatkuneen nuhan seurauksena massiivisen nenäverenvuodon, ja koko punkka meni pyykkiin. Ja tyttö suihkuun.
Onneksi naapurimme ovat varsin armahtavaisa, eivätkä ota nokkiinsa satunnaisista aamuöisistä pyykkikoneen äänistä.

Ammuyö meni rattoisasti pyykäten ja reilun tunnin verran miehen ja tytön välissä unta yrittäen parisänkymme keskikentällä. 160cm on aivan liian vähän kahdelle kookkaalle aikuiselle ja äxänä nukkuvalle typykälle. Työpäivä alkoi väsyneenä, vittuuntuneena, pään- ja selkäsärkyisenä ja kaikeksi lisäksi 40 minuuttia etuajassa, jotka käytin polttamalla työpaikan edessä ketjussa tupakkaa ja istuskellessa autossa kuuntelemassa Radio Rockia ja kiukuttelemassa itsekseni. Tiedänpähän tulevaisuudessa lähteä kotoa vasta puoli kymmeneltä.

Onneksi työni ei vaadi suunnatonta älyllistä panostusta, riittää kun kroppa kulkee. Ja siinä auttaa kahvi.

Jossain vaiheessa aamupäivää puhelimeeni tuli viesti paketin saapumisesta.
Kosmebloggaajien faceryhmässä olimme organisoineet muutaman kollegan kanssa "kiertokalenterin", eli lähetimme toisillemme kosmetiikkakalenterit, joista sitten kirjoitamme ja esittelemme tuotteet. Itse lähetin kalenterin Miralle, joka kirjoittaa blogia Blinger Shimmer. Omani taas sain etunimikaimaltani, Kynsipöllö kosmetiikkapuussa- blogin Hannalta. Mukava tapa saada uusia tuotteita testiin. Oman kalenterini saanti meni viimeisen päälle tiukille, mutta pääsin kuitenkin aukaisemaan sen ensimmäisen päivän aikana.

Oma viehätyksensä oli kuplamuovien kuorimisessa lahjapakettien ympäriltä. Typykkä pääsi lempihommaansa, eli poksuttelemaan. Tunnustan, poksautin itsekin muutaman kuplan.
Kyllä tästä kelpaa etsiä joka päivälle omansa.

Soma, eikö?

Ja tällaista sieltä paljastui.

Olen kuullut, että vaseliini on oivallista kuiviin kantapäihin, ja aion ottaa purkin tehokäyttöön koska aiemmin käyttämäni Dermosilin Karbamidijalkavoide vetelee viimeisiään. Katsotaan mikä on vaikutus.

Aiemmin olin ostanut itselleni The Body Shopin Deluxe-kalenterin. Nämä kalliimmat kalenterit eivät tulleet kivijalkakauppoihin lainkaan, ja nettikaupassa oloaikakin taidettiin laskea minuuteissa. Ei paljon jäänyt miettimisaikaa, mutta osuin sopivaan koloon ja sain pyydystettyä omani.
Pyydän anteeksi kuvamäärää, mutta minusta tämä vain on nätti.

Päivän luukusta (kotelosta) ilmestyi tumman punavioletti kynsilakka, sävyssä Deeply in Love. Minulla ei aiemmin ole TBS´n lakkoja ollutkaan, mukava päästä testaamaan.

Se siitä ja pidemmästä, tämä täti painuu nukkumaan ja toivoo, ettei kukaan tai mikään herätä ennen aamuseitsemäää.

Viikon kynnet

Hyvää marraskuun viimeistä päivää, ja hiivatinmoista myrskyä. Pitää hyvin tupakoinnin kurissa, kun meinaa lähteä parvekkeelta lentoon.
Aloitan pitkästä aikaa huomenna työt, joten joulukalenteripäivitykset saattavat pikkuisen tökkiä. Suuri suunnitelma oli aamuisin avata kalenterit ja kuvata tuotteet, ja illalla postata, mutta ensinnäkin Kosmebloggaajien kalenterivaihdon oma kappaleeni on ilmeisesti lakon vuoksi jäänyt paikkaan nimeltä jemma, enkä tiedä miten poikki olen iltapäivisin kotiin päästyäni. Onneksi isäntä on loppuvuoden työttömänä, joten ei tarvitse stressata jälkikasvusta.
Jos homma ei lähde toimimaan päivittäin, yritän saada viikonloppuisin aikaan jonkinlaista kokoelmapostausta. The Body Shopin Deluxe-kalenteri polttelee sängynpäädyssä....
Joululahja-arvontoja en pistä omasta toimesta pyörimään, mutta pistän aina muistaessani isompien kollegojen arvonnoista vihjaisuja. Etenkin Jonna jakaa omassa blogissaan kosmetiikkatuotteita, ja jokaisen arvonnan viimeinen vastauspäivä on 20.12 (jos oikein ymmärsin). Suosittelen osallistumaan, itse poimin mieluisimmat päältä ja vastaan aina facebookissa, koska vain yhden foorumin kautta osallistuminen hyväksytään. Osallistua voi joko blogin, tai facebooksivujen kautta, voi valita itselleen mieluisimman tavan.

Mutta otsikkoon. Lakkaan kynteni aina sunnuntaisin, sillä lakat kestävät minulla yleensä viikon verran, ja suihkun ja siivouksen kaltaiset kynsiä kuluttavat toimenpiteet tulee hoidettua yleensä lauantaisin.

Tämän viikon ajan kynsillä komeilee lempimerkkini a-englandin ihana King Arthur.
Mythicals-sarjaan kuuluva lakka on oikea yhden kerroksen ihme, joka on varmaankin kaunein omistamani harmaa lakka teräksensävyisellä, shimmerisellä pinnallaan.

Vasemman käden peukalonkynsi sortui vanhaan vaivaansa, ja lähti katkeamaan molemmista sivuista aivan kynsipedin tyvestä. Yritän minimoida vahingot, ja pitää kynnet mahdollisimman lyhyinä, kunnen repeämänalut ovat kasvaneet tarpeeksi pitkälle jotta voin viilata ne pois. Ärsyttävä kohta, edes paikkaukset eivät pysy, vaikken omasta mielestäni edes käytä k.o. kynttä työkaluna. Kuten ei koskaan kannata kenenkään mitään kynttä. Ruuvimeisselit ovat tarkoituksella metallia...

Mutta nyt alan tarkistella neuroottisesti herätyskelloani, työvaatteitani, verokorttiani ja kaikkea mahdollista muuta ensimmäisenä päivänä mukaanotettavaa, vain huomatakseni huomenna, että eväät jäivät. Jos vanhoisin merkkeihin on luottaminen.

Lempikampaajani muutti

Rakas, korvaamaton lempikampaajani Laura päätti lähteä Ilon Pilkkeestä, ja pisti pystyyn oman puljun nimellä Rentukka. Uusi paikka löytyy Kuusankoskelta vanhan torin laidalta, ja koska olen ollut hyvin tyytyväinen Lauran ammattitaitoon ja suoranaisiin ihmeidentekijän kykyihin pehkoni kanssa, päätin kirjoittaa (Lauran luvalla, tietenkin) pienen mainospostauksen. Mitään rahallista etua en tästä saa, ja mielipiteeni ovat vain ja ainoastaan omiani.

Täti Vihreä lähdössä kaupungille. Takki on tumman pullonvihreä, mutta kameranpirulainen syö taas värit.
Ja likainen peili....

Rentukka on sisustukseltaan vielä hiukan uudenkarhea, mutta Lauran lämmin luonne ja huumorintaju lämmittävät kummasti.
Sivumennensanoen, vein uuden tuvan lahjaksi paketin kahvia ja riisisuklaapipareita sillä taka-ajatuksella, ettei Lauran tarvitse stressata tarjoilun puutetta. Mutta hän olikin ostanut kaappiin ihan minua ajatellen gluteenittomia pipareita <3

Lähtötilanteena melkein kolmen kuukauden juurikasvu. Harmaiden määrän näkee päälaelta varsin selkeästi, ohimoilla tyvi on tumman punaruskea.

 Oli ihan pakko ottaa kuva.

Blondausaine päässä.

Tipu-tii-tipu-tipu-tii.....

 Lähempää. Varsin valkoinen jo nyt.

Kylmänharmaan sävytteen jälkeen leikattiin latvat siisteiksi. Artisti itse pääsi myös kuvaan.

Föönauksen jälkeistä viimeistelyä.

Nyt on nätti. En suosi itselläni niin selkeää harmaata kuin Minna, vaan enemmän kylmänhopeanvalkoista. Koska oma värini on voimakkaan punainen, pesujen jälkeinen sävynmuutos on mielestäni miellyttävämpi kuin selkeässä harmaassa kun lämpö alkaa väkisin tunkea läpi. Vaikka hiuksiani vaalentaisi kuinka, ei lämpöä saa pois täysin. Sitä on kokeiltu, mutta tukkani hapertuu paloina poikki ennenkuin kaikki lämmin sävy saadaan pois.

Kyllä tällä päällä kehtaa taas kulkea reilun kuukauden.