Valmistautumista levyjukkaribileisiin

Perheen pitkätukkaisemman henkilön bändistä on ollut aiemminkin puhetta, mm. postauksessa Jos metsään haluat mennä nyt... , jossa kerroin promokuvien otosta ja epävirallisesta markeeraajan urastani.
Nyt ollaan päästy niin pitkälle, että 2 Wolves on saanut uransa toisen levyn markkinoille, ja asiaa tietenkin juhlistetaan asiaankuuluvin menoin. Tässä tapauksessa Luumäen perähikiällä kotibileiden muodossa.
Virallinen levyjulkkarikeikka on 1.12 lappeenrannassa Lucky Monkeys- nimisessä baarissa, jossa sällit vetävät setin, joka taatusti uppoaa jokaiseen, joka koskaan on kyntensä mustalla lakannut. Tai edes ajatellut sitä.
Sivumennensanoen minutkin löytää tuolta, joten jos joku lukijani sattuu paikalle, saa minua tulla nykimään hihasta ihan vapaasti. Kanssaihmisiin on aina mukava tutustua. Ja naamatauluni on pyörinyt täällä kuvissa sen verran usein, ettei tunnistamisvaikeuksiakaan luulisi tulevan.

Vietin aikoinani varsin vauhdikkaan nuoruuden, monessakin mielessä, eikä olkalaukun sisällöllä eläminen jäänyt vieraaksi aikana, jolloin saattoi herätä kotoaan Kouvolassa, ja olla illalla ihan missäpäin suomea hyvänsä akselilla Kotka-Oulu. Viikon reissu Jämsään ihan vain sillä fiiliksellä, että yhdellä on auto ja muilla on tylsää ei ollut mitenkään erikoista. Ei ehkä ihan tavallista, mutta muistoja jäi paljon (myös niitä mitä ei välittäisi muistaa) samoin kuin toleranssia sekä viinalle, että inhimilliselle hölmöilylle. Maksa on palautunut normaalikuntoon rauhallisemman elämän ansiosta, mutta paljon saa tyypit tehdä, että näen jotain mistä häkellyn. Bändin rumpali kysyi Tonilta pari päivää sitten, sietääkö hänen eukkonsa tällaista apinalaumaa kun tuli puhe minun saapumisestani bileisiin. Vastaus oli naurukohtaus. Näin äkkiseltään mietittynä vain sodomia ja hengenriisto menee yli kokemuspohjani, ja niistä kumpaakaan tuskin tulen näkemäänkään. Ainakaan toivottavasti.

Mutta siihen laukun sisällöstä elämiseen.
Tällä kertaa lähtö on tiedossa, joten saatoin miettiä, mitä mukaan tulee. Lopputulos on tässä:

 Kirja (kävin pitkän kamppailun siitä, otanko kirjan vai käsityön. Tämä voitti), hammasharja ja -tahna, froteepanta, puhdistuspyyhkeitä, näytepussit naamarasvoja, ripsari, meikkipuuteri, kajal, peitevoide ja silmätippoja. Viime vuoden SNY-kierroksella saadut kaakaocappucinopussit ovat huomisaamua varten.

 Mate-teepussi on pakollinen krapula-aamun pelastus, ja tuolla pussillisella lääkitsee useammankin hengen. Paniikkilääkkeet, lompsa, Turrikka (pehmokilppari), linkkuveitsi, taskulamppu (tuo mintunvihreä pötkö), EpiPen, särky- ja allergialääkkeet ja avaimet ovat aina mukana. Lisäksi villasukat ja puhtaat pöksyt.

 Ja kaikki mahtuivat sopuisesti luottolaukkuuni.

Isäntä hoitaa ruokapuolen, ja tietenkin mukaan tulee sekalainen satsi alkoholijuomia.

Huomenna on odotettavissa tolkuton krapula, joten kirjoitan nyt samaan syssyyn pari ajastettua postausta. Eipähän tarvitse tuntea huonoa omatuntoa päivittämättömyydestä.