lauantai 16. tammikuuta 2016

Elektroniikkaa ja elämäntuskaa

Sanotaan, että elektroniikka helpottaa ihmisen elämää.
Mutta entä jos on ihminen, joka on tottunut matkapuhelimeen, käyttää päivittäin tietokonetta ja yrittää (paino sanalla yrittää) pitää blogia, johon olisi ihan kiva saada kuvia, joita ei tarvitsisi käsitellä puhki. Ja sittenkin lopputulos on hädintuskin kelvollinen. Säästöyritys on käynnissä, ja Olympus Pen-kassaan on päätynyt jo parisataa. Näillä tuloilla kohtalainen saavutus. Toinen samanlainen summa pitäisi vielä saada kasaan, jotta olisi toivoakaan ruveta etsiskelemään tarjouksia.

Samaan syssyyn kännykkä on alkanut jäädä jumiin tihenevään tahtiin, mikä on äärimmäisen ärsyttävää koska kassissani kulkee Samsung X-Cover 271,

jonka takakannen avaaminen vaatii kolikon, ruuvimeisselin tahi erittäin epätoivoisen käyttäjä kynnet, joista ei moisen jälkeen kyllä mitään kuvia oteta....
Duudsoninkestävänä aikoinaan markkinoidun laitteen käyttökestävyys ja -luotettavuus on ollut jo useamman vuoden loistava, ja pitäytyisin mielelläni mallissa jos se vain olisi käytännöllistä. Mokomaa mallia kun ei enää tahdo saada mistään, kuten muitakaan ei-kosketusnäytöllisiä ei-älypuhelimia. Pah. Ymmärän täysin Karkkipäivän Sannia, joka sitkeästi käyttää toissasukupolven nokialaistaan

Sisko lupasi toimittaan vähänkäytetyksi jääneen Lumiansa minulle kotiuduttaan Kaakkois-Aasian kierrokseltaan. Ilmeisesti paikkakunnan viimeisen vastarannankiisken on luovutettava ja vaihdettava liittymänsä nettiliittymälliseksi. Pitkään kyllä pärjäsin ilman, hih.

Puhelinongelma on pienehköä, sillä lainapuhelimia saa helposti, mutta suurimman ongelman aiheuttaa liki kahdeksan vuotta vanhan kannettavan tietokoneen hyytyminen. Ei tämä koskaan ole ongelmittta pyörittänyt mitään ensimmäisen sukupolven Simsiä monimutkaisempaa, ja sitäkin satunnaisesti yskien, mutta minun käyttööni tämä on ollut aivan riittävä. Mutta hoidan koneen kautta suurimman osan sosiaalisista suhteista, ruokaostoksia lukuunottamatta kaiken kaupankäyntini, laskujenmaksut ja bloginpidon. Sitä silmälläpitäen kone, joka kaipaa eheyttämistä kahdesti kuussa ja muita huoltotoimenpiteitä siinä missä minä naamanpesua, ei enää palvele alkuperäisessä tehtävässään eli elämää helpottavana esineenä.

Tästä tuli tarkoittamaani pidempi sepustus, mutta alkuperäinen tarkoitukseni täyttyi. Eli miksi bloggaamisessa on taukoaika, ja kauanko se kestää. Jälkimmäiseen kysymykseen vastaus lienee: kun lottovoitto iskee. Tai kun saan säästettyä tarpeeksi. Lottovoitto lie todennäköisempi...

Mutta tällaiset oilisivat toivelistalla......




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti