keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uudenvuodenostokset Titityystä

Paikkasin joululahjojen langanpuutetta Titityyn nettikaupassa.
Ostin syksymmällä itselleni Veera Välimäen Lankaleikin, ja olen nyt hissuksiin neulonut minua miellyttäviä ohjeita.
Typykkä on jo saanut Tinasotilaan, joka näkyy tässä postauksessa.
Nyt puikoilla on Väripala, tosin ilman helman eriväristä palasta. Saan siihen sujuvasti upotettua Lidlistä aikoinaan ostamani tweedlangan, jolle en keksinytkään sopivaa käyttötarkoitusta.
Mutta kun se oli terran väristä...

Isäntä pääsi yllättämään kameran kanssa, kun nautin vasta-avatun paketin sisällöstä kaikin aistein. Oletteko koskaan pannneet merkille, miten hyvältä langat tuoksuvat?



Oli hieman noloa huomata tämä kuva isännän vlogin päivän videon kansikuvana....

Mutta sisältöön.

Ostin tämmöistä, (Cascade 220 2414 ginger)

 ..josta tulee isona...

 ..tämmöinen.

Sitten kasa tämmöistä.... (Cascade 220 9572 cabernet)

 ..josta tulee isona ja paljon ylivalottunutta kuvaa tummenpana...


..tällainen.

Omituista kyllä, ohjeen mukaan ylläolevaan menee paljon vähemmän lankaa kuin ...

..tähän, johon varasin



 tätä lankaa.(Cascade 220 Heathers 7811 purple jewel)
Taidan tehdä liivin ensin. Jos lankaa jää siitä yli, voin käyttää ylimenevän hupputakin reunaan raidoiksi.

Uusi vuosi on syöty.
Ja vähän juotukin.
Tapoihimme kuuluu viettää Uusi Vuosi Isännän vanhemmilla.
Kun Typykkä on täydessä vauhdissa isovanhempien pyörityksessä, käymme mieheni kanssa hautausmaalla viemässä kynttilän Isännän mummin haudalle, ja sitten tuopillisella paikallisessa. Juon hyvin harvoin, ja olutta tuskin koskaan. Taisin parikymppisenä juoda itseni irti moisesta viljatuotteesta ylikäytön seurauksena.
Nyt yli kolmikymppisenä litra olutta sai aikaan vain taipumuksen hymyillä ja jatkuvan wc´ssä juoksun.

Hyvä syy pysyä erossa mokomasta taas loppuvuosi
.
Uusi vuosi vaihtui vihreänä (jotkut sanovat mustana, mutta vihreää se oli ainakin Anjalankoskella...) ja melkoisella paukkeella.

Kuten aina.

Mutta uudet vuodet ja uudet kujeet.

Mitään en luvannut, mutta kunnolle tarttis tehdä jotain.
Paino on hyvä, mutta kolmanteen kerrokseen kiipeäminen alkaa ottaa pumpun päälle.
Joten kunhan huomenna vien Typykän tarhaan, voisin pyyhkäistä pölyt crosstrainerin päältä ja kokeilla, montako tuntia menee lenkkiin, joka aikoinaan vei 40 minuuttia. Crossarissa, kuten myös kuntopyörässä on se hyvä puoli, että samalla kun jalat tekevät töitä, voi käsissä pitää neuletta tai kirjaa. Eikä kuntoilu vaadi samanlaista liikkeisiin keskittymistä kuin painoharjoittelu, joka kuuluu iltatoimiin.

Älkää pelätkö, ei tästä liikuntablogia tule. Tosin kuvien jako voisi toimia kannustimena kiristää kroppaa, koska juuri nyt vaatteiden alla lymyää melkoinen jokinorsu.

Mutta itsesensuurin on tultava vastaan jossakin kohtaa, ja mulla se menee raskausarpien esitelyssä.

Millaisia lupauksia/päätöksiä te olette tehneet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti