perjantai 21. joulukuuta 2012

Yliväsyneen vuodatuksia

Aamu on alkanut tänään 05.30 ave marian puhjettua soimaan samsungistani. Uuden puhelimen soittoäänivalikoimasta ainoa viisu, joka ei aiheuta välitöntä "nakkaa-rakkine-seinään"-reaktiota. Maailmanloppu antaa yhä odottaa itseään, mutta työpäivän kuluessa huomasin jo toivovani jotakin radikaalimpaa tapahtuvaksi.
Halpatavaratalo joulunalusviikolla, ja kempparipuolen ainoana paikallaolevana myyjänä.
Osastovastaava joutui päivystämään kassalla, ja allekirjoittaneella alkavat kassaopinnot vasta ensi vuoden puolella palautusruuhkan hellitettyä.
Flunssa ja polttavat jalkalihakset tervehtivät heti herätessä, neljä täyttä rullakkoa ja kourallinen hyllytyslistoja töissä.
Kuusi tuntia päivässä kyykkyyn-ylös-liikettä, yleensä kantamus käsissä, saa kyllä ajan myötä aikaan upean alavartalon, mutta näin loppuviikosta tuntuu kuin etureisien lihasten tilalle olisi kiinnitetty tuskalla kuorrutetut metalliputket.
Melkein karkasi luojan kiitos- huulilta kun rannekello näytti puoli kolmea. Väsyttävämpää viikkoa en ole koskaan kokenut. Ja se on aika paljon sanottu.
Mutta yhdestä asiasta olen varsin varma. Jos paniikkihäiriöni ei oireillut tavaratalon jouluruuhkassa, se tuskin tulee enää oireilemaankaan, ellei lääkitykseni nyrjähdä sijoiltaan. Koska ulkoisia ärsykkeitä tuli enemmän kuin laki salli ja lääkäri määräsi.

Olen yllätyksekseni huomannut pitäväni oikeasti työstäni.
Homma on järjestelmällistä ja pikkutarkkaa, sitä saa tehdä omassa rauhassa eikä asiakkaille tarvitse olla koko ajan hymyilemässä. Paitsi tietenkin silloin, kun he ottavat itse kontaktia avunpyynnön merkeissä. Tällaiselle pikkutarkalle introvertille unelmaduuni. Lisäksi homma on sen verran raskasta kropalle, ettei salille ehtimättömyys paljoa harmita.

On tässä kyllä miinuspuoliakin.

Olen iltaisin niin sippi, etten yleensä jaksa avata läppäriä. Tänäänkin aukaisin koneen vain, koska huuto.netin huutoni oli sulkeutunut, ja myyjä pisti tekstiviestin kysyäkseen, aionko maksaa huutoni. Hups.
Kun kerran kone oli auki, aloin lukea seuraamieni blogien uusia päivityksiä. Kone aukesi neljän pintaan, ja kello on nyt 22.36. Et silleen. Pehva puuduksissa ja päätä särkee. Oma moka.
Bloggerin mukaan seuraan tällä hetkellä 272 blogia, ja lukemattomia päivityksiä oli viideltä päivältä.

Selkää särkee kroonisesti. Osansa on kyllä kerran-kuukaudessa-särylläkin, mutta pääosa johtuu siitä, etten ole joutunut vuosiin kantelemaan aktiivisesti mitään painavampaa, ja nyt teen sitä kuusi tuntia päivässä. Kyllä minä tiedän, että pitää nostaa jaloilla, eikä selällä, mutta kyllä se selkä saa joka nostossa jonkinlaisen osuutensa. Ja joissain tilanteissa ergonomia on vain yhdeksänkirjaiminen sana.

Minua pidetään töissä jatkuvasti teininä. Okei, naamani on 5-10 vuotta nuorempi kuin loppu kroppa, mistä saan kiittää vain hyvää onnea ja mieltymystä selektiiviseen kosmetiikkaan. Tai ainakin toimivaksi todistettuun.
Olen ollut kolmen viikon aikana (asiakkaiden mukaan) liian nuori tietämään mitään autoista, kersa joka ei tiedä mitään ja -parhaimpana kaikesta- tettiläinen. Eli TET-harjoittelija. TET-jakso on 7-9-luokkalaisilla työelämään tutustuminen. Eli noin 14-16-vuotiailla. Minä olen 32. Rouva veti justjust sillä rajalla, olenko otettu vai pahasti loukkaantunut. Nyt jälkeenpäin pystyn hymyilemään tilanteelle, mutta sillä hetkellä olin vain loukkaantunut ja murhanhimoinen naamassani rehottavaa aikuisiän aknea kohtaan.
Vaihdoin vuosi sitten e-pillerimerkkiä Diane Novasta Zoelyn´iin. Zoelyn on uusin, innovatiivinen ehkäisypilleri, jonka pitäisi olla niin luonnonmukainen kuin tämänkaltainen valmiste voi olla. Jos luonnonmukaisuus on tätä, mie vaihan takaisin vanhaan. Painoa poksahti viitisen kiloa ylimääräistä, tukka ei pysy puhtaana puolta päivää pidempään, menkkakivut ovat palanneet ensi kerran sitten teini-iän ja ristiselän yläpuolinen kroppani on täynnä kipeitä ja rumia epäpuhtauksia. Älkää ymmärtäkö minua väärin. Nämä pillerit toimivat taatusti oivallisesti useimmilla. Minä vain en satu kuulumaan tähän ryhmään. Toisaalta tulihan minä aikoinani raskaaksikin pillereitä huolimatta, joten ehkä mulla on vain huono karma näiden suhteen. Mutta ilmankaan ei voi olla. Joten kunhan jouluna näen perhelääkärini, pyydän reseptin vaihtoa. Kätevää, kun lähisuvusta löytyy lekuri. :)

Ja viimeisenä, ja ehkä vähäisimpänä: työ tuhoaa käteni. Olen ollut hävettävän turhamainen kynsistäni siitä lähtien, kun onnistuin lopettamaan kynsien pureskelun. Kynteni kasvavat nopeasti ja vahvoina, ja olen viilannut ja lakannut niitä huolella. Ensimmäisen työviikon jälkeen puolet kynsistä olivat poikki, joten piti ottaa viila kauniisti käteen ja lyhentää loputkin sormenpään tasaan. Kädet ovat kammottavan kuivat ja liki tulehtuneen punaiset kuivan sisäilman ja työhanskojen vuoksi, eikä tassuja voi rasvata kuin tauolle mennessä, tai muuten joka paikka on täynnä rasvaisia sormenjälkiä. Kynnenkärjet liuskottuvat ja lohkeilevat, ja olen saanut epämääräisiä vaaleita pitkittäisviiruja kynsiini. Tekisi mieli vain liottaa näppejä öljypurkissa.

Jouluvalmistelut alkavat olla päätöksessään, ja huikea viiden päivän joululomani on alkanut.
Aika maata sohvalla kudin kädessä suklaarasian kanssa.
Aika lukea lapselle ja pelata lautapeliä.
Aika nukkua kunnolla.
Alkaen nyt.
Hyvää yötä, joulua ja mahdollisesti myös Hyvää Uutta Vuotta.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Allekirjoittanut....

...aloitti viime maanantaina työt paikallisessa Robinhoodissa, eikä ole ehtinyt koko viikkona istahtaakaan tietokoneen ääreen, ellei kyseessä ole ollut hintalappujen tulostaminen.
Tosi täysjärkistä aloittaa uudessa paikassa joulukuun alussa, kun edellisestä vähittäiskaupan duunista on yli kymmenen vuotta. Ja vielä Tokmannin liikkeessä. Lähimuisti parkuu erroria jatkuvasti, ja tolkuton asiakasvirta pitää aloittelijan varpaisillaan tavalla, johon ballerinatkaan eivät kykene.

Postausideoita olisi kuitenkin muutamaankin juttuun, mutta ajanpuutteen vuoksi saatte edeltävästä viikosta kaaosmaisen kokoomapostauksen. Yrittäkää kestää.

Viime lauantaina 1.12 isännän bändi 2 Wolves esiintyi lappeenrannan Lucky Monkey´sissä varsin hyvällä menestyksellä. Lippuriskillä mentiin, mutta tassuun jäi ihan mukavasti, vaikka tuotot jaettiin toisen bändin kanssa.
Meikäläinen lähti mukaan yhtyeen kuudentena jäsenenä, kuten kundit asian ilmaisi. Toimin matkan varrella roudarina, maskeeraajana ja lavamonitorien pätkiessä hetken äänimiehen apulaisenakin.
Kun kävin kyselemässä pikkusiskoni mahdollisuuksia päästä listalle, ilmeni että paikan tapana on ollut hoitaa lipunmyynti bändin jäsenien toimesta. Eli arvatkaa kuka paleli pikkutopissa lipunmyyntipisteessä. Onneksi siskorakas tuli ja luovutti toppatakkinsa hyötykäyttöön. Olin nimittäin suunnitellut vaatetukseni klubin sisätilojen mukaan, eikä suunnitelmissa todellakaan ollut kolmen tunnin nökötys alakertaan johtavien portaiden alapäässä, kun yläpäässä on ulko-ovi paikallisten osuvasti nimeämän Siperian joulukuiseen säähän. -20C ja tolkuton lumipyry. Oli hippasen kylmä.
Pyllyhame, hih

Kammottavan huono läppärin kameralla otettu kuva, josta näkyy yläosan vilpoisuus.
Toimistomallinen tukkani vaatii järettömän määrän kemikaaleja näyttääkseen joltain muulta kuin kukkahattutätimäiseltä. Klubi-iltaan valmistautuessa on paljon helpompaa vetää peruukki päähän. Tämä nimenomainen on ostettu huuto.netistä, enkä ole ostostani katunut.

Tässä liikkuvaa kuvaa keikasta. Äänenlaatu on sanonko mistä, koska kameran mikki otti milloin soittimista, milloin kajareista, ja välillä peeaastakin...

Joululahjojen teko on kokenut lievän inflaation, koska vietän kuusi tuntia päivästä purkaen rullakoita ja juosten asiakkaiden asioilla, enkä kotiin päästyäni ehdi enkä jaksa tehdä pakollisten kotitöiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Merenkulkijoita on kuitenkin syntynyt toistakymmentä suvun miespuolisille, naisia taas lahjon pipo-lapaset-seteillä. Äidilleni ajattelin tehdä paljon blogeissa näkyneen frillahuivin, mutta olen toivottomasti polttanut päreeni langansukuisen kanssa. Kaikenmaailman sukkapuikkokonstit on kokeiltu, mutta alan epäillä, että pyöräytän äidille viimeisellä viikolla Fredrika-sukat ja nakkaan koko frillakerän vaatehuoneen takanurkkaan. Novitan neulomon myydään-palstalla taisi olla frillahuiveja myytävänä. Olisikohan siellä yhtään punaista jäljellä? Alan olla valmis menemään siitä, mistä aita on matalin ja erittäin epätyypillisesti ostamaan huivin.

Mutta nyt täytyy aloittaa henkinen valmistautuminen huomiseen työpäivään. Onneksi olen ensimmäiset kolme kuukautta Kelan palkoilla, eli minulla ei voi teettää ilta- tai viikonloppuvuoroja. Säälin niitä työkavereita, jotka viettävät iltansa jouluruuhkassa.

torstai 29. marraskuuta 2012

Marraskuun SNY-paketti

 Kuukauden paketissa tuli taas kaikkea kivaa. En ole koskaan aiemmin kokeillut koolausta (kool-aideilla värjäystä), mutta nyt sain tarvikkeet siihen. Tytär olisi halunut samantien juoda jauheet, kun kerroin, mitä ne ovat. Harmistus oli kova, kun ilmoitin pussien päätyvän Woolin värjäykseen. Kissatarrat ja ihana musta kissa-kaulakoru kuitenkin lohduttivat. Mie sain itselleni ihanan Jawoll Magic-kerän, joka huutelee haluavansa isona huiviksi. Pitäisi vain keksiä sopiva ohje, mun huivihistoriani kun on mallia revontuli-annis. Tästä tahtoisi pitsisemmän.... Pistetään mietintämyssy käyntiin. Lisäksi paketissa oli soma itsetaiteltu rasia, jossa oli muutama origamitähti. Taidan viritellä tähtiin langat, jotta ne saa ripustettua joulupuuhun.
 Assistenttini.
Kisukoru käytössä :)

tiistai 27. marraskuuta 2012

Joululahjatoivomuslista

Kukaan sukulaisistani ei tätä blogia lue miestäni lukuunottamatta, joten taitaa tämä päivitys olla lähinnä omaksi iloksi.

Rakas Joulupukki.

Olen ollut tänä vuonna ihan normaali ihminen.

Olen ollut kiltti suurimman osan ajasta,

kiukutellut silloin kun se on tuntunut tarpeelliselta

..valehdellut vain omista ostoksistani...

...syyllistynyt ahneuteen....

...ja toisen omaisuuden himoamiseen....

...mutta olen yrittänyt olla...
Ahkera

Huolehtivainen

Hyvä kuski

Tiukka kasvattaja ja..

Uskollinen puoliso.

Olen yrittänyt antaa jälkikasvulle aikaa..

..samoin kuin itsellenikin.

Tästä syystä toivoisin joululahjaksi....
Laadukkaita kynsilakkoja, koska niitä ei ole koskaan liikaa...

...pari varapurkkia kynsienpelastaja...

Luettavaa aattoillaksi...

..ja jotain mukavaa mihin pukeutua saunan jälkeen...

Uunipata, koska meillä ei ole sellaista...

..ja lämpimänpunainen toppatakki.

Rakastan historiallisia elämänkertoja...

...ja paistinpannumme teflon kuoriutuu jatkuvan käytön vuoksi.

Kylppäri kaipaisi hyllyjä sarjakuville,

ja allekirjoittanut haluaisi oman neulontatuolin.
Ja tietenkin jotain, jota neuloa tuolissa. Ihan kuin sitä ei olisi jo vaatehuoneen täydeltä...


Väritulostin olisi ihana,

samoin kuin kunnon kamera kääntyvällä näytöllä, ettei tarttisi taiteilla pokkarin ja käsipeilin kanssa.

Roboimuri hoitamaan villakoirien metsästyksen,

ja leipäkone tuomaan aamuihin luksusta ja säästämään käsivarsia jatkuvalta leipäpakettien kaupasta raahaamiselta.

Höyrymoppi jonka avulla pinttyneet muovimattolattiat saisi puhtaaksi..

ja ilmanpuhdistin poistamaan naapurista tunkevat tupakanhajut.

Tarvitseeko tätä perustella?

Rakastan leipomista, ja tämä pelastaisi allergiaoireilta (jauhon kosketusallergia)

ja tämän ansiosta lettukestitkin onnistuisivat. Toimii myös kasvispihvien teossa.

Lempikirjailijan uusin on aina saatava...

ja tietenkin paikka, missä sitä lukea.

Sängynpääty on ikuisuushaave...




Tiedän, etten ole aina täydellinen, mutta voisinko Joulupukki saada edes jonkin näistä?

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kuvaamisen vaikeudesta

Miten muut bloggaajat...

saavat aina....

niin hyviä...

kuvia...

peilin kautta, kun..

minä saan vain...

paloja päästäni?

perjantai 23. marraskuuta 2012

Mainostaminen blogissa...

...on hiukan tylsää, mutta nyt on pakko pistää kopiot kahdesta levyarvostelusta.

Arvostelu 2 Wolves – Men Of Honour

2 Wolves – Men Of Honour 2 Wolves on Suomen perukoilta ponnistava, ”atmosfääristä industrial metallia” räimivä kokoonpano, joka julkaisi juuri toisen albuminsa ”Men of Honour” Inversen kautta. Levystä luvataan hyvänmakuista keitosta, jossa on käytetty raaka-aineina metallia, sinfoniaa ja industrial-elementtejä. Keitokseen on kuulemma vielä lisätty puhtaita lauluja. Jaahas. Mielenkiintoista menoahan tässä on luvassa. On tosin perin outoa, että yhtye sijoitetaan industrialin kastiin, vaikka kyseisiä elementtejä käytetään loppupeleissä hyvin vähän. Jos ei kiinnitä huomiota kirjoitettuun sanaan vaan korviin tulvivaan materiaaliin, tämän voisi luokitella ennemminkin death/doom metal -julkaisuksi.
Tempot liikkuvat välillä erittäin hitaissa maastoissa, mutta laahaavuudestaan huolimatta levystä jaksaa kiinnostua ja kuunnella sitä biisejä skippailematta. Kauniit ja maalailevat pianot ja synat tuovat kokonaisuuteen vähintään yhtä paljon kauneutta kuin surulliset ja epätoivoiset kitaroinnit. Parhaimman kuvan tuosta kauneudesta saa osuvasti nimetystä ”Warm Touch of Forthcoming Tragedy” -veisusta. Vastapainoa tuohon suureen suruun iskevät kappaleet ”Of Painful Days” & ”The Path of Misery”. Yhtye siis taitaa rujon raskastelun vähintään yhtä hyvin kuin tuon maalailunkin. Loppua kohden tunnelma käy aina vain tummemmaksi, musertavammaksi ja raskaammaksi.
Tuntemattoman bändin toiseksi julkaisuksi ”Men of Honour” on erittäin kovatasoinen levytys. Ainoina miinuksina mainittakoon laulajan hivenen munaton örinä sekä tunkkainen soundimaailma. Jälkimmäinen luo kuitenkin koko levylle tiettyä tunnelmaa, joka on vain hyvästä. 2 Wolves kumartaa tällä julkaisullaan useille yhtyeille, joista mainittakoon Swallow the Sun, Insomnium ja Sentenced. Tässä saattaisi pienellä rukkauksella olla mahdollisuuksia vaikka mihin.

8/10

Kappalelista:
1. Bygeones
2. Unreal Conversations
3. Warm Touch of Forthcoming Tragedy
4. Of Painful Days
5. Stars
6. The Path of Misery
7. Same Different Burden
8. The Battle of Two Wolves
9. Enemy Inside
Kirjoittanut: Eeli Helin

8/10. Ei todellakaan mikään paha. Ja vielä Kaaoszinen arvostelu. *hihii*

 Mutta se, mikä räjäytti pankin tässä taloudessa, on tämä Amerikan mantereen arvostelu:

2 Wolves – Men of Honour (2012)

cover
With a very melancholic sound, today we have Finland’s 2 Wolves and their sophomore release “Men of Honour”. In this nine-track album, the band greatly reminds us of a mixtures between Eternal Tears of Sorrow, On Thorns I Lay, and Poema Arcanus. 2 Wolves sound is very unique in the sense that they use lush keyboards, heavy riffing, and a mixture of growls and clean vocals to perfection in this very exciting release.
The opener “Bygones” has the signatures Eternal Tears of Sorrow mixture of growls, powerful riffs and very proficient keyboards mixed with a super catchy clean chorus section. This track greatly sets the mood for an excellent release, and the atmosphere of “Unreal Conversations” immediately enhances it. The lush melodic sections contrasted by the crushing riffs and harsh vocals work wonders in this very engaging track.
“Warm Touch of Forthcoming Tragedy” is our favorite track of this release thanks to the very Doom-like atmosphere and the brilliant clean vocal Gothic passages, greatly reminding us of Chile’s Poema Arcanus charismatic singer. “Stars” again delivers very catchy clean atmospheric sections that really give an ethereal vibe to this album, and a very effective Gothic element to this release.
“The Path of Misery” is an example of how the band can get heavier and dirtier if they want. This song also changes the dynamics of the release for just a bit before going back to lush and melodic songs like “Same Different Burden” and the Atmospheric Doom of “The Battle of Two Wolves”, reminding us of Saturnus at times. The closer “Enemy Inside” nicely combines both aggressive and melodic sections to bring this excellent release to a very deserving close.
As one of the most diverse releases in the genres of Melodic/Atmospheric Doom Metal with some Gothic Rock elements, “Men of Honour” will surely make it to our top 10 of the year with great quality music. If you like Eternal Tears of Sorrow, On Thorns I Lay, and similar bands, 2 Wolves is one band you don’t want to miss out on.


Band: 2 WolvesAlbum: Men of Honour
Label: Inverse Records Release: November 16th, 2012
Oficial Sitemyspace
Genre: Melodic/Atmospheric Doom Metal
Country: Finland
Rating: 89/100





  









keskiviikko 21. marraskuuta 2012

EkoSegon tilaus

Sain työharjoittelupaikassani maailman ihanimman makuista teetä, ja kun tilille tupsahti taas täytettä. päätin hankkia ihanuuden omiin hoiviini. Ja tietysti kaverit kanssa.
Pikkuisen surffailtuani päätin valita ostospaikaksi EkoSego-nimisen puljun, jonka valikoima oli todella kattava.
Merkki oli siis Clipper, ja kotiini kannettiin maut:

Vihreä tee aloe veralla ja sitruksella, appelsiini&kookos ja sitruuna-inkivääri,

Valkoinen tee piparmintulla, voikukkatee ja valkoinen tee vaniljalla.

 








































































































Aloitin testailun sitruuna-inkivääriteellä. 

      
Odotin saavani irtoteetä, tai ns. tavallisia teepusseja narulla. Paketista paljastui kuitenkin etäisesti sideharsotaitoksia muistuttavia, aina kaksi toisissaan kiinni olevia nyssäköitä, jotka piti leikata toisistaan irti., Noh, kaikkea oppii kun vanhaksi elää. Vedenkeitin päälle ja sakset käteen.
Lopputulos näytti varsin mielenkiintoiselta, mutta ongittuani mytyn kupinpohjalta juoma paljastui täyteläisen makuiseksi ja uskomattoman aromikkan tuoksuiseksi nesteeksi, joka aukaisi nuhanenän ja voiteli karhean kurkun kuin unelma. Voin täydestä sydämestäni suositella näitä jokaiselle, joka kaipaa flunssaan hyvänmakuista ja huokeaa rohtoa.

Paketissa on aina 20 pussia, ja hinta rokottaa kolmisen euroa hiukan lajista riippuen. En tiedä, miten helposti näitä on saatavissa päivittäistavaraliikkeistä, mutta jos onnistuin herättämän jonkun kiinnostuksen, menkää ihmeessä vilkaisemaan EkoSegon sivuille.

Tämä ei ole maksettu mainos, vaan tuotteet on ostettu omilla rahoilla ja mielipiteet ovat vain ja ainoastaan kirjoittajan itsensä. Eri mieltä saa tietenkin olla, ja luen mielelläni kommenttejanne näistä tuotteista.