maanantai 30. marraskuuta 2015

Viikon kynnet

Hyvää marraskuun viimeistä päivää, ja hiivatinmoista myrskyä. Pitää hyvin tupakoinnin kurissa, kun meinaa lähteä parvekkeelta lentoon.
Aloitan pitkästä aikaa huomenna työt, joten joulukalenteripäivitykset saattavat pikkuisen tökkiä. Suuri suunnitelma oli aamuisin avata kalenterit ja kuvata tuotteet, ja illalla postata, mutta ensinnäkin Kosmebloggaajien kalenterivaihdon oma kappaleeni on ilmeisesti lakon vuoksi jäänyt paikkaan nimeltä jemma, enkä tiedä miten poikki olen iltapäivisin kotiin päästyäni. Onneksi isäntä on loppuvuoden työttömänä, joten ei tarvitse stressata jälkikasvusta.
Jos homma ei lähde toimimaan päivittäin, yritän saada viikonloppuisin aikaan jonkinlaista kokoelmapostausta. The Body Shopin Deluxe-kalenteri polttelee sängynpäädyssä....
Joululahja-arvontoja en pistä omasta toimesta pyörimään, mutta pistän aina muistaessani isompien kollegojen arvonnoista vihjaisuja. Etenkin Jonna jakaa omassa blogissaan kosmetiikkatuotteita, ja jokaisen arvonnan viimeinen vastauspäivä on 20.12 (jos oikein ymmärsin). Suosittelen osallistumaan, itse poimin mieluisimmat päältä ja vastaan aina facebookissa, koska vain yhden foorumin kautta osallistuminen hyväksytään. Osallistua voi joko blogin, tai facebooksivujen kautta, voi valita itselleen mieluisimman tavan.

Mutta otsikkoon. Lakkaan kynteni aina sunnuntaisin, sillä lakat kestävät minulla yleensä viikon verran, ja suihkun ja siivouksen kaltaiset kynsiä kuluttavat toimenpiteet tulee hoidettua yleensä lauantaisin.



Tämän viikon ajan kynsillä komeilee lempimerkkini a-englandin ihana King Arthur.
Mythicals-sarjaan kuuluva lakka on oikea yhden kerroksen ihme, joka on varmaankin kaunein omistamani harmaa lakka teräksensävyisellä, shimmerisellä pinnallaan.

Vasemman käden peukalonkynsi sortui vanhaan vaivaansa, ja lähti katkeamaan molemmista sivuista aivan kynsipedin tyvestä. Yritän minimoida vahingot, ja pitää kynnet mahdollisimman lyhyinä, kunnen repeämänalut ovat kasvaneet tarpeeksi pitkälle jotta voin viilata ne pois. Ärsyttävä kohta, edes paikkaukset eivät pysy, vaikken omasta mielestäni edes käytä k.o. kynttä työkaluna. Kuten ei koskaan kannata kenenkään mitään kynttä. Ruuvimeisselit ovat tarkoituksella metallia...

Mutta nyt alan tarkistella neuroottisesti herätyskelloani, työvaatteitani, verokorttiani ja kaikkea mahdollista muuta ensimmäisenä päivänä mukaanotettavaa, vain huomatakseni huomenna, että eväät jäivät. Jos vanhoisin merkkeihin on luottaminen.



keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Lempikampaajani muutti

Rakas, korvaamaton lempikampaajani Laura päätti lähteä Ilon Pilkkeestä, ja pisti pystyyn oman puljun nimellä Rentukka. Uusi paikka löytyy Kuusankoskelta vanhan torin laidalta, ja koska olen ollut hyvin tyytyväinen Lauran ammattitaitoon ja suoranaisiin ihmeidentekijän kykyihin pehkoni kanssa, päätin kirjoittaa (Lauran luvalla, tietenkin) pienen mainospostauksen. Mitään rahallista etua en tästä saa, ja mielipiteeni ovat vain ja ainoastaan omiani.

Täti Vihreä lähdössä kaupungille. Takki on tumman pullonvihreä, mutta kameranpirulainen syö taas värit.
Ja likainen peili....

Rentukka on sisustukseltaan vielä hiukan uudenkarhea, mutta Lauran lämmin luonne ja huumorintaju lämmittävät kummasti.
Sivumennensanoen, vein uuden tuvan lahjaksi paketin kahvia ja riisisuklaapipareita sillä taka-ajatuksella, ettei Lauran tarvitse stressata tarjoilun puutetta. Mutta hän olikin ostanut kaappiin ihan minua ajatellen gluteenittomia pipareita <3



Lähtötilanteena melkein kolmen kuukauden juurikasvu. Harmaiden määrän näkee päälaelta varsin selkeästi, ohimoilla tyvi on tumman punaruskea.


 Oli ihan pakko ottaa kuva.


Blondausaine päässä.


Tipu-tii-tipu-tipu-tii.....


 Lähempää. Varsin valkoinen jo nyt.


Kylmänharmaan sävytteen jälkeen leikattiin latvat siisteiksi. Artisti itse pääsi myös kuvaan.


Föönauksen jälkeistä viimeistelyä.



Nyt on nätti. En suosi itselläni niin selkeää harmaata kuin Minna, vaan enemmän kylmänhopeanvalkoista. Koska oma värini on voimakkaan punainen, pesujen jälkeinen sävynmuutos on mielestäni miellyttävämpi kuin selkeässä harmaassa kun lämpö alkaa väkisin tunkea läpi. Vaikka hiuksiani vaalentaisi kuinka, ei lämpöä saa pois täysin. Sitä on kokeiltu, mutta tukkani hapertuu paloina poikki ennenkuin kaikki lämmin sävy saadaan pois.

Kyllä tällä päällä kehtaa taas kulkea reilun kuukauden.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Hammasasiaa

Terveiset sairastuvalta.
Normaalin kevyen kenttäflunssan lisäksi viime viikon riesana on ollut ammattitautini eli hauraat hampaat.
Vanhan paikan alle oli tullut reikä, joka näkyi selkeästi hammasluun läpi mustana. Katselin mokomaa iltaisin hammaspesun yhteydessä ja arvelin pärjääväni helmikuun hammaslääkärin tarkastukseen asti.
Kilin kellit.

Vanhempani palasivat jokasyksyiseltä Espanjan reissultaan ja toivat tuliaisina kovia hedelmäkarkkeja. Ajattelematta puraisin väärällä hampalla, jolloin irrota rusahti sekä paikka, kruunu että puolet hampaasta. Ja voitte uskoa, että silloin sattui.
 Kolme päivä kipua, särkylääkekoomaa ja joka-aamuista päivystykseen soittelua. Särkypäivystysajat ovat paikkakunnallamme kiven alla, tai sitten hampaan hajoaminen osui todella huonoon saumaan, sillä jouduin joka aamu jonottamaan lähemmäs puoli tuntia, eikä aikoja tietenkään ollut enää vapaana. Paitsi kerran vastakkaisessa päässä suur-Kouvolaa alueella, johon ei pääse bussilla.
800mg Buranaa ja 1g Panadolia naamaan ja maate odottamaan seuraavaa aamua.
Kun lopulta perjantaina pääsin lekurin penkkiin, meinasi itku päästä pelkästä helpotuksesta. Vuosien jatkuva sokeripöly haurastutti hammaskiilteeni niin pahasti, että reikiintyminen ja hammaseroosio ovat vieneet mut hammaslääkärin operoitavaksi monta kymmentä kertaa. Mutta kertaakaan en ole ollut niin rehellisen helpottunut poran äänestä. Harva asia turruttaa tuskallaan niin pahasti kuin hammassärky. Ja tämän sanoo nainen, jolla on kokemusta niin munuaisaltaantulehduksesta, synnytyksestä kuin liki kuolemaan johtaneesta masennuksesta....

Näppärä, nuori ja sivumennensanoen varsin komea, nimestä päätellen arabitaustainen lääkäri porasi ja kasasi hampaani entisen veroiseksi puolessa tunnissa, pyydellen kovasti huolestuneena anteeksi aiheuttamaansa kipua, ilmeisesti poskilleni karanneiden kyyneleiden säikäyttämänä (jotka eivät johtuneet pelkästä helpotuksesta).
Puudutusaineet toimiva minulla aina huonosti, ja perusteellinen syväporaus vaatii ainakin kaksi piikillistä lääkettä siinä missä helpommin reagoivilla yksi riittää. Hammaslääkärissä kehno vaikutus ei haittaa, koska annostusta on helppo lisätä ja poraaminen on yksinkertaista lopettaa kunnes uusi annos alkaa vaikuttaa. Luomenpoistoleikkauksessa se ei ollut yhtä yksinkertaista, koko Marjoniemen sairaala-alue taisi kuulla kun vaikutus haihtui kesken skalpellin viillon...

Puoli naamaa puuduksissa, leuka sen tuntuisena kuin olisin saanut pesäpallomailasta ja peilikuva pelottavan turvonneena hipsin kauppaan ostamaan uuden hammastahnan ja suuvettä. Kiilteen haurastumisen takia saan helposti reikiä, mitä yritän korreloida huolellisella hampaidenharjauksella sähköhammasharjalla. Tämä taas on aiheuttanut hammaseroosiota ja ikenien vetäytymistä. Niin tai näin, aina väärinpäin...
Sensodynen Pro-Emal on ainoa hammastahna, joka pitää pahimmat vihlomiset kurissa. Suosittelen lämpimästi.
Viime päivinä olen lukenut blogeista useammankin bloggaajan saaneen testiin Listerinen uuden Advanced White-suuveden.

Koska tällä purukalustolla kaikki oljenkorret ovat tärkeitä, otin pullollisen omalla rahallani testiin. Hintaa oli muistaakseni 7,20€ paikalisessa S-marketissa.
Huvin ja postausideoiden puutteessa otin purukalustostani kuvan ennen ensimmäistä käyttökertaa.

 Kuva on järkyttävän keltainen, koska kylppärimme loisteputki on selkeästi keltasävyinen. Se on kuitenkin ainoa paikka asunnossamme, jossa vuorokaudenaika tai keli ei vaikuta valaistukseen, joten muutos on todenmukainen, jos sitä tulee.
Hammasluuni on luonnostaan kellahtava, eikä tupakointi ja kahviaddiktio ole asiaa ainakaan auttanut vuosien mittaan. Jos pelkkä suuvesi saa tämän kaluston valkeaksi, alan vannoa vaikka oikeudessa Listerinen nimeen.
Tosin tuhat ja yksi paikkaa, jotka tietenkin on sävytetty senhetkisen hampaiden sävyn mukaan pitänevät huolen siitä, ettei minulla tulla koskaan näkemään hollywood-hymyä. Mutta ei sellaista osaa kaivata, mitä ei ole koskaan ollut. Ja valkoista hammaslakkaa saa kaupoista erikoistilanteita varten.


 Vaikka en kyllä panisi tuollaista pahakseni. Tseh-tseh lottovoitto...

maanantai 9. marraskuuta 2015

Isänpäivän meikki: Naked Smoky´n Everyday smoky

Tänä vuonna tuli 35 vuotta täyteen, ja ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi aiemmassa postauksessa näkyvän hatun lisäksi Urban Decay´n Naked Smoky-paletin. Ja olen rakastunut. Taas.

Laatu on huippua, rasia on ihana ja mukana tullut vihkonen neuvoo tällaiselle ei-niin-smokyja-meikkejä harrastavalle paljon kaikkea uutta ja kivaa.



Isänpäivän kunniaksi ajattelin testata mallimeikkien kevyintä päätä normaaliin päiväsmokyyn antavilla ohjeilla.



Ja lopputulos näkyy alla.



 Pahoittelut kelmeästä katsannosta, kylppärin valo on parhaimmillaankin karsea. Vaihtoehtona olisi olohuoneen luonnonvalo, joka saa kaiken näyttämään jäiseltä. Toiskohan joulupukki kuvausvalot....



Vaihekuvia en ottanut tällä kertaa, koska olimme lähdössä pienellä kiireellä anoppilaan, mutta klikkaamalla ohjevihkon kuvaa saa tekstinkin näkymään suurempana. Tai sitten ei, jostain syystä toimii vain välillä.
Periaatteessa käytössä oli vain kolme väriä. Vaaleahko rose Combust, jota levitettiin luomivaosta kulmiin sekä liikkuvan luomen keskelle valoläikäksi. Harmaata Armor-sävyä levitettiin alaripsirajaan sekä liikkuvan luomen sisä-ja ulkonurkkaan niin, että keskelle jäi vaaleampi alue. Ruskealla Password-sävyllä häivytettiin. Itse lisäsin vielä vaaleinta Thirteen-sävyä silmän sisänurkkaan ja kulmaluulle. Jee, kerrankin paletissa on niin vaalea mattaväri, että se oikeasti erottuu minukin ihollani vaaleampana. Huvinsa kullakin...



Iholla UD´n Naked Skin, silmien alla saman puljun CIA-sävyinen peitekynä (salaliittoteoreetikoille tiedoksi, kaikki peitekynät on nimetty eri maiden tiedustelu- ja keskusrikospoliisen mukaan. Kuvaavaa, neh?)
Poskipunan sijasta tassuun eksyi taas MACin Porcelain Pink. Täydellinen "onko punaa vai eikö"-sävy.

Kulmissa ABH´n kynä sävyssä Taupe, ripsissä YR´n Volume Elixir. Ignooratkaa kehno ripsien taivutus, kaikki päätyivät klimppinä ulkonurkkaan ja lopputulos näyttää hämäävän harvalta. Ripsirajassa ohut veto Avonin nimettömällä rajausvärillä.

Semmoista tällä kertaa.

Suunnitelmissa on uuden kameran hankinta (jee, microkuvia) ja uuden läppärin pakkohankinta, vanha Vista alkaa vedellä vakavasti viimeisiään. Toivottavasti siedätte kehnoa taiteellista jälkeä kunnes kalusto saadaan uusittua.