tiistai 15. joulukuuta 2015

14+15.12

Kuka hyvänsä voi lukea Katukissa Bobista, ja löytyypä minun hyllystäni Kirjastokissa-niminen teoskin. Myös monissa vanhainkodeissa on nykyään kissoja, jollei Suomessa niin ainakin maailmalla.

Mutta arvatkaas mitä meillä oli tänään töissä?

Meillä oli kirpputorikissa!

Kävin laittamassa tavalliseen tapaani kahvia iltavuoroon tullessani, ja palatessa portaiden puolivälissä tuli vastaan epäilyttävästi Naukulan Sulon näköinen ruskeatabby.
En tiedä kumpi säikähti enemmän, minä melkein kissan päälle tallatessani, vai kissa älähdystäni "J***, täällä on kissa!!!"
Katti painoi häntä suorana ovesta pihalle, mutta jäi talon nurkalle kytistelemään. Pienellä maanittelulla saimme työkaverin kanssa viluisen karvatassun sisälle, ja suljimme välioven, kaiken varalta. Oveen kirjoitin lapun, jossa kiellettiin päästämästä kissaa ulos, sanoi se itse mitä hyvänsä. Hyvin asiakkaat osasivat varoa, kiitos heille.

Houkuttelun ja parin kinkkusiivun avustuksella pääsimme lähituntumaan, ja arviolta parivuotias kisu ilmeni varsin hyväkuntoiseksi vaikkakin kovin nälkäiseksi ja hellyydenkipeäksi. Pantaa tai tatuointia ei löytynyt, sirua emme ilman skannauslaitteita voineet tarkistaa ja yrittäessäni tarkistaa epelin sukupuolta ja mahdollista leikkausta sain nopeasti tassusta, ilman kynsiä tosin.

Pari tuntia saapumisensa jälkeen katti oli kiivennyt syliini ja nautti silityksistä vaimeasti huristen. Surku tuli, kun KSEYn ihmiset saapuivat hakemaan karvakamua parempaan talteen.

Kovasti olisin kattikaverin halunnut kotiin viedä, mutta vaikka mieheni on 15 vuoden aikana suhtautunut satunnaisiin päähänpistoihini pääasiassa suopeasti, olisin kissan tuotuani saattanut hyvinkin päätyä itse ulkoruokintaan. Kuitenkin sain tänään kiristettyä lupauksen, että kun saamme asunnon, jossa on miehelle oma työhuone, on nelijalkainen kehruukone tervetullut, sillä ehdolla että se myös pysyy poissa työhuoneesta.
Ehdotin metrin korkuista kynnystä....

Mutta kalentereihin. Eilen kotiutuessani uikutti isäntä peiton alla itseaiheutetussa vatsataudissa (kuka käski syödä maapähkinöitä...) joten useampikin iltarutiineihin kuuluva asia jäi hoitamatta.
Joten tässä tuplat.

Ensin blogivaihtokalenteri.



Kosteusvoiteita. Laveran annospussit ovat tuoksua appelsiini-tyrni. Nams.



Uskokaa tai älkää, tämä on ensimmäinen Batisteni! Olen aiemmin ollut vankka Klippotekin kannattaja.




Miten jonkin voi tuoksua näin huumaavalle? TBS lahjoi eilen hunajasaippualla.


Ja sain luumusuihkusaippuan muutaman päivän takaisen luumuvartalovoin kumppaniksi! Jee!


Nyt poistun nyppimään kissankarvoja työpuserostani ja surffailemaan KSEYn sivuille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti