Viikon verran karpattuani huomasin ilokseni vaa´an näyttävän liki viisi kiloa vähemmän kuin aloittaessani. Ja huolimatta siitä, ettei ruokavalio todellakaan pitänyt lauantain lastenkutsuilla, vaan pistelin surutta suklaapatukoita ja riisisuklaata, kuitenkin viljoja väistellen. Olin odottanut massiivista päänsärkyä tai mahdollisesti yöllistä oksentelua, olihan ruokavalioni kuitenkin sisältänyt aiemmin maksimissaan 20g hiilareita päivässä. Mutta nyt sunnuntaiaamuna ainoa oire eilisestä syöpöttelystä on turvonnut maha ja tarve ravata vessassa tavallista useammin isolla asialla. No, tämän päivän otan vielä rennosti, ja palaan maanantaiaamuna ruotuun.
Viime postauksessa valittamani kananmunakuvotus poistui kuvioista aamiasen muututtua munakkaasta siemenleipään. Ohje on Karpin Keittokirjasta, mutta tuskin mikään instanssi pelivehkeitään repii, jos jaan oman versioni tässä.
Siemenleipä karpille tai keliaatikolle
3-4 munaa
250g maitorahkaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3dl siemeniä, jauheita ja jauhoja
minun versiossani
2rkl grahamjauhoja (varmaan kookos- tai mantelijauhotkin kävisivät, täytyy testata seuraavaksi)
2dl auringonkukansiemeniä
1/2dl pellavarouhetta
vajaa 1/2dl seesaminsiemeniä
Sekoita kosteat aineet yhdessä kulhossa ja kuivat toisessa. Yhdistä ja vaivaa tasaiseksi. Levitä pellille leivinpaperin päälle ja paista 200-assteisessa uunissa 20-40 minuuttia. Paista kunnolla kypsäksi, mutta vahdi palamista. Ohut levy kun palaa herkästi. Minun ensimmäinen versioni tuli uunista bitumilevyn kaltaisena ja päätyi suoraan roskikseen, mutta asiaa auttoi myös lampun puute uunissamme. Vetele veitsellä viipaleiksi, minä sain 16 mukavan kokoista palaa. Ketokarppaaja voi syödä hyvällä omatunnolla päivässä 2 palaa, eli yhdistettynä voihin, leikkeleeseen ja munavoihin läpysköistä saa mukavan aamiaisen. Mukaan kahvi, avocado ja minun tapauksessani kimpale leipäjuustoa, ja hyvin pärjää lounasaikaan asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti