Cesarshopin shoppailuja

Phototeknisistä syistä saatte tuutin täydeltä googlen kuvahaun tarjoamia kuvia. Sorry.

Äkillinen rahantuloriittävyys sai aikaan akuutin shoppailupurskauksen. Hiustenlähtöä helpottavien Nioxin 4-sarjan ja Evonian nappien lisäksi päätin antautua jo vuoden verran kivistäneelle kaipaukselle, ja kotiutin ensimmäiset piCture pOlishín lakat. (Ärsyttävä kirjoitustyyli, joudun aina lunttaamaan isot kirjaimet...) Tämmöiset tarttui tassuun:

Blue dog sai kunnian päästä ensimmäisenä kynsille. Olin hiukan pettynyt, lakka on kynsillä paljon tummempi, ja minua erityisesti miellyttänyt farkkumainen sävy jäi aivan pimentoon. Mutta soma talvisävy, peitti kahdella kerroksella ja pysyykin ihan kohtalaisesti. Parissa kynnessä näkyy kulumaa, mutta siitä voi syyttää pakkasen kuivattamia kynsinauhoja ja niiden neuroottista nyppimistä. Ei tee hyvää millekään  sormien osalle, uskokaa kokeneen sanaa. Kuudessa sormessa on tällä hetkellä laastarit ihan vain estämässä pahempia vaurioita. Pitänee keksiä vähemmän vaarallinen stressitoiminta. Kunhan ei kynsien pureksintaa. Vei miltei 20 vuotta päästä siitä eroon. Asiaa helpottamaan ja kuivia, katseesta katkeilevia kynsiä avittamaan ja vuosia hilloamaani Revlonin Nail Builderia korvaamaan ostin paketin jatkeeksi CDN´nän RescueRxx´n. Pyydän anteeksi taivutusmuotoja...

Revlonin hoitotuote kynsille lie vanhin omistamani kosmetiikkatuote, ostin tämän joskus ennen vuotta -99 helsingin stockmannilta. Vuonna 1999 nimittäin muutin kotikonnuilleni suur-kouvolan alueelle, enkä sen jälkeen ole käynyt armaassa pääkaupungissamme kuin Ikeassa ja kerran vuodessa kuvauttamassa silmäni makkaratalon silmäsairaalassa. Pitäneekin tarkistaa, löytyisikö tätä tuotetta eleven.fistä. En muista aineen hintaa liki 20 vuoden takaa, mutta tämän viimeisen jemmapulloni jämät ovat yhä käyttökelpoiset huonokuntoisten kynsien elvyttäjinä. Pakko nostaa hattua, mikä hyvänsä muu tuote olisi ollut roskiskamaa jo vuosia.

Mutta toivon ja rukoilen ,että CDN lunastaa toiveet korvaajana. Kokkeillan ja kahtotaan.

Elektroniikkaa ja elämäntuskaa

Sanotaan, että elektroniikka helpottaa ihmisen elämää.
Mutta entä jos on ihminen, joka on tottunut matkapuhelimeen, käyttää päivittäin tietokonetta ja yrittää (paino sanalla yrittää) pitää blogia, johon olisi ihan kiva saada kuvia, joita ei tarvitsisi käsitellä puhki. Ja sittenkin lopputulos on hädintuskin kelvollinen. Säästöyritys on käynnissä, ja Olympus Pen-kassaan on päätynyt jo parisataa. Näillä tuloilla kohtalainen saavutus. Toinen samanlainen summa pitäisi vielä saada kasaan, jotta olisi toivoakaan ruveta etsiskelemään tarjouksia.

Samaan syssyyn kännykkä on alkanut jäädä jumiin tihenevään tahtiin, mikä on äärimmäisen ärsyttävää koska kassissani kulkee Samsung X-Cover 271,

jonka takakannen avaaminen vaatii kolikon, ruuvimeisselin tahi erittäin epätoivoisen käyttäjä kynnet, joista ei moisen jälkeen kyllä mitään kuvia oteta....
Duudsoninkestävänä aikoinaan markkinoidun laitteen käyttökestävyys ja -luotettavuus on ollut jo useamman vuoden loistava, ja pitäytyisin mielelläni mallissa jos se vain olisi käytännöllistä. Mokomaa mallia kun ei enää tahdo saada mistään, kuten muitakaan ei-kosketusnäytöllisiä ei-älypuhelimia. Pah. Ymmärän täysin Karkkipäivän Sannia, joka sitkeästi käyttää toissasukupolven nokialaistaan

Sisko lupasi toimittaan vähänkäytetyksi jääneen Lumiansa minulle kotiuduttaan Kaakkois-Aasian kierrokseltaan. Ilmeisesti paikkakunnan viimeisen vastarannankiisken on luovutettava ja vaihdettava liittymänsä nettiliittymälliseksi. Pitkään kyllä pärjäsin ilman, hih.

Puhelinongelma on pienehköä, sillä lainapuhelimia saa helposti, mutta suurimman ongelman aiheuttaa liki kahdeksan vuotta vanhan kannettavan tietokoneen hyytyminen. Ei tämä koskaan ole ongelmittta pyörittänyt mitään ensimmäisen sukupolven Simsiä monimutkaisempaa, ja sitäkin satunnaisesti yskien, mutta minun käyttööni tämä on ollut aivan riittävä. Mutta hoidan koneen kautta suurimman osan sosiaalisista suhteista, ruokaostoksia lukuunottamatta kaiken kaupankäyntini, laskujenmaksut ja bloginpidon. Sitä silmälläpitäen kone, joka kaipaa eheyttämistä kahdesti kuussa ja muita huoltotoimenpiteitä siinä missä minä naamanpesua, ei enää palvele alkuperäisessä tehtävässään eli elämää helpottavana esineenä.

Tästä tuli tarkoittamaani pidempi sepustus, mutta alkuperäinen tarkoitukseni täyttyi. Eli miksi bloggaamisessa on taukoaika, ja kauanko se kestää. Jälkimmäiseen kysymykseen vastaus lienee: kun lottovoitto iskee. Tai kun saan säästettyä tarpeeksi. Lottovoitto lie todennäköisempi...

Mutta tällaiset oilisivat toivelistalla......

Teknisistä syistä loppu joulukalenteri ilmestyy aaton jälkeen, mikäli allekirjoittanut enää muistaa, mistä paketista mikäkin tuli.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

18.12

Taas yksi työviikko takana. Huomenna typykän todistustenjako ja sitten vain lonkanvetoa. Tai siis miljoonan paketin teko...

Blogikalenterin tämän päivän paketista tuli ensimmäinen tuote, jonka tiedän lähtevän kiertoon. Käytän hyvin vähän muotoilutuotteita, lakkaa ehkä kahdesti vuodessa, kuivashampoota muotoilutarkoituksessa muutaman kerran enemmän. Jos olisi lyhyt tukka, niin tälle olisi enemmän käyttöä.

Laveran muotoilugeelistä osaa internetin ihmemaa kertoa näin: 

Hiuksia vahvistavia kasviuutteita luomubambusta ja luomu vihreästä teestä sisältävä geeli muotoilee hiukset luonnollisesti jättämättä niitä tahmeiksi. Muotoilugeeli sopii kaikille hiustyypeille, ei kuivata hiuksia ja on hellävarainen päänahalle.

Vinkki: Saat nopean ja kestävän kampauksen föönaamalla hiukset kevyesti geelin laiton jälkeen.

Sopii vegganeille.

Teksti lainattu Biodellyn sivuilta, kirjoitusvirhettä myöten.

Tuota föönausvinkkiä voisi tosin testata......

TBS´n kalenterista tuli soma luomiväri, mutta sävy oli niin vaikea kuvata, että päädyin poimimaan kuvan merkin omilta sivuilta.

Tää poistuu nyt testaamaan tilipäivän kunniaksi ostamaansa Supermoodin Youth Glo-hedelmähappokuorintaa. Kuulemma aiheuttaa melkoista naaman punoitusta. Saas katsoa, minkälainen ilmestys huomenna lähtee typykän koululle.
Onneksi Joe Blasco on keksitty, jos pahaksi menee...

16+17.12

Eilinen oli mallia töistä kotiin ja kops sänkyyn, joten tänään taas vaihteeksi tuplat. Onneksi huomenna on perjantai. Joka yö tulee nukuttua vähintään seitsemän tuntia, mutta tuntuu kuin univelkaa olisi parien festareiden verran. Onneksi ulkona pyryttää, jos vaikka lumen tuoma valoisuus piristäisi.

Kamerani vaikuttaa menettäneen vähäisenkin tarkennuskykynsä, joten migreenivaroitus lie paikallaan.

Minituubi Neutrogenan kuorintavoidetta ja ilmeisesti turkkilainen (?) kasvonaamio. Mielenkiintoista... Paketin tuntumasta päätellen kangasnaamio. Aika hauskaa, muistaakseni laitoin lähettämääni kalenteriin samalle päivälle kaksi My Beauty Diaryn kangasnaamiota.

TBS lahjoi E-vitamiinisarjan kosteusvoiteella. Villeinä nuoruusvuosinani käytin saman sarjan naamiota krapulalääkkeenä. Suosittelen.

Tänään blogikalenterista tupsahti Essien Perennial Chic-nudelakka. Essie tekee parhaat nudet, siitä ei pääse yli eikä ympäri, eikä tämä Flowerista-kokoelman persikkanude tee poikkeusta. Kurkatkaa vaikka Mustan Kajalin kuvista. Kuvankäsittelytaitoni eivät riittäneet sävyn saamiseksi oikeaksi, joten suosittelen katsomaan tarkan sävyn googlesta

TBS´n laatikosta ilmestyi luomivärisivellin. Vaikuttaa ainakin päällisin puolin ihan pätevältä. Keskikokoinen, litteä harjaspää lie sopiva luomivärin levitykseen, mutta tarkempi testi vaaditaan, jotta voin hyväksyä siveltimen vakikäyttöön. Levenevä varren pää on epäkäytännöllinen, koska säilytän siveltimiä pystyasennossa purkissa. Toisaalta, jos tuo pysyy ongelmitta itse pystyssä, ei tunkemisongelmaa tule...

14+15.12

Kuka hyvänsä voi lukea Katukissa Bobista, ja löytyypä minun hyllystäni Kirjastokissa-niminen teoskin. Myös monissa vanhainkodeissa on nykyään kissoja, jollei Suomessa niin ainakin maailmalla.

Mutta arvatkaas mitä meillä oli tänään töissä?

Meillä oli kirpputorikissa!

Kävin laittamassa tavalliseen tapaani kahvia iltavuoroon tullessani, ja palatessa portaiden puolivälissä tuli vastaan epäilyttävästi Naukulan Sulon näköinen ruskeatabby.
En tiedä kumpi säikähti enemmän, minä melkein kissan päälle tallatessani, vai kissa älähdystäni "J***, täällä on kissa!!!"
Katti painoi häntä suorana ovesta pihalle, mutta jäi talon nurkalle kytistelemään. Pienellä maanittelulla saimme työkaverin kanssa viluisen karvatassun sisälle, ja suljimme välioven, kaiken varalta. Oveen kirjoitin lapun, jossa kiellettiin päästämästä kissaa ulos, sanoi se itse mitä hyvänsä. Hyvin asiakkaat osasivat varoa, kiitos heille.

Houkuttelun ja parin kinkkusiivun avustuksella pääsimme lähituntumaan, ja arviolta parivuotias kisu ilmeni varsin hyväkuntoiseksi vaikkakin kovin nälkäiseksi ja hellyydenkipeäksi. Pantaa tai tatuointia ei löytynyt, sirua emme ilman skannauslaitteita voineet tarkistaa ja yrittäessäni tarkistaa epelin sukupuolta ja mahdollista leikkausta sain nopeasti tassusta, ilman kynsiä tosin.

Pari tuntia saapumisensa jälkeen katti oli kiivennyt syliini ja nautti silityksistä vaimeasti huristen. Surku tuli, kun KSEYn ihmiset saapuivat hakemaan karvakamua parempaan talteen.

Kovasti olisin kattikaverin halunnut kotiin viedä, mutta vaikka mieheni on 15 vuoden aikana suhtautunut satunnaisiin päähänpistoihini pääasiassa suopeasti, olisin kissan tuotuani saattanut hyvinkin päätyä itse ulkoruokintaan. Kuitenkin sain tänään kiristettyä lupauksen, että kun saamme asunnon, jossa on miehelle oma työhuone, on nelijalkainen kehruukone tervetullut, sillä ehdolla että se myös pysyy poissa työhuoneesta.
Ehdotin metrin korkuista kynnystä....

Mutta kalentereihin. Eilen kotiutuessani uikutti isäntä peiton alla itseaiheutetussa vatsataudissa (kuka käski syödä maapähkinöitä...) joten useampikin iltarutiineihin kuuluva asia jäi hoitamatta.
Joten tässä tuplat.

Ensin blogivaihtokalenteri.

Kosteusvoiteita. Laveran annospussit ovat tuoksua appelsiini-tyrni. Nams.

Uskokaa tai älkää, tämä on ensimmäinen Batisteni! Olen aiemmin ollut vankka Klippotekin kannattaja.

Miten jonkin voi tuoksua näin huumaavalle? TBS lahjoi eilen hunajasaippualla.

Ja sain luumusuihkusaippuan muutaman päivän takaisen luumuvartalovoin kumppaniksi! Jee!

Nyt poistun nyppimään kissankarvoja työpuserostani ja surffailemaan KSEYn sivuille.

13.12

Tänään kristikunta juhlii Lucian ja valon päivää, me pakanat vain kiroamme pimeää. Mutta kämppä siivottuna, lakanat vaihdettuna, suihkussa käyneenä villasukat jalassa tietokoneella istuen alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, ettei elämä hassumpaa ole, vaikka onkin pimeää. Helsinkiin on uutisten mukaan tullut lunta, tai jos sanotaan, että jotakin valkoista, ei päädytä käräjöimään vääristelystä. Täällä kaakonkulmalla lumi on toistaiseksi vielä toiveunta, mutta ehkä huomisaamuna? Saas kattoa. Alkuviikko on iltavuoroa, ja viiden jälkeen on jo niin pimiä, että välillä hirvittää ajella, etenkään kun paikkakunnan jalankulkijat eivät ole ottaneet heijastimia susteikseen. Tai jos ovat, niin koirilleen. Se hihnan toinen pää ei näy mihinkään yhä vieläkään. No, parempi, että edes parivaljakon etummainen näkyy.

Kalentereissa tuli taas kaikkea hyödyllistä.



Blogikalenteri sylkäisis sisuksistaan matkakokoisen muotovaahdon, mikä tulee tarpeeseen,



TBS´n kalenterista taas tipahti pieni mutta arvokkaan näköinen pullollinen uuden Oils of Life-sarjan kasvoöljyä.