torstai 26. heinäkuuta 2012

Sekametelipostaus

Ihan ensimmäiseksi viikon paras uutinen!


Pääsin kouluun!!!

Tosin kyseessä on vain kuukauden mittainen ATK-koulutus, mutta silti. Laskeskelin tuossa, että olen hakenut kolmeen koulutukseen, mulla on yksi työhaastattelu tulossa (paikkaan johon en halua huonon palkan vuoksi ja johon en työkokemuksen puutteen vuoksi varmaan edes pääse...), oppisopimuspaikkakysely on mennyt alueen kirjastoihin (tosin 2 tuntia sitten), ja työpaikkahakemukset ovat voimassa S-ryhmällä, K-ryhmällä, Suomen Lähikaupoilla (siwa, valintatalo yms) sekä avoimet hakemuksen kunnalle ja kaupungille. Ja tämä on ainoa, mihin nappasi. Huomaa, että on kesä. Tosin olen ollut jatkuvasti haku päällä koko 4-5vuotisen työttömyyteni ajan, nyt vain on päässyt hakemukset ruuhkautumaan. Ideaali olisi päästä Kouvolan kirjastolle oppisopimukselle lokakuun alussa. Tietsikkakoulu loppuu muistaakseni 8.9, ja ehtisin hoitaa silmäleikkauksen ja siitä toipumisen sopivasti ennen hommien alkamista. Nyt kaikki ulokkeet pystyyn, että tärppäisi...

Lisäksi on tapahtunut jotain neulerintamallakin. Isäntä vaati telkkaritason alahyllyn sille tarkoitettuun käyttöön, joten mun piti hankkiutua nopeasti eroon kenkälaatikollisesta Raggegarnia. Lanka on unohtunut liukuoven taakse pölyttymään, koska on niin tolkuttoman kovaa ja karheaa, ettei sille ole ollut käyttöä. Sopivasti muistin isäni valittaen saapassukkien puutetta, ja mikä olisikaan kestävämpää lankaa kuin sellainen, josta täytyy kesken neulonnan nyppiä muovinpalasia pois. Pikkuisen pienemmillä puikoilla kun olisi tehnyt, olisi saanut taatusti istuvat kumisaappaat. Urgh. Mutta pääsinpähän langasta eroon. Vajaan viikon tikutuksena lopputuloksena Pietarin sukkasaalis (isännän sanoin)...
Vain puolisen kerää punasävyistä lankaa jäi parsintavaraksi. Hautautukoot mokoma sekalankalaatikon pohjalle. En enää ikunakuunaan osta tuota lankaa, vaikka olisi miten halpaa.

Ja tulihan sitä käytyä muun perheen viimeisen lomapäivän kunniaksi Tykkimäelläkin sunnuntaina. Kuten kuvasta huomaa, pieni viisivuotiaamme ei ole enää niin pieni. Rannekekin on jo täysikokoisen.
Äitin pieni on jo nii-in iso.
Ainakin omasta mielestään.
Paitsi silloin kun ukkostaa.
Tai tulee pärisevä kaksipyöräinen vastaan.
Tai tarvitaan joku pitämään kädestä, ottamaan syliin, puhaltamaan pipiin tai antamaan hyvänyönsuukko.

Mun rakkaat. Sekä iso ja pieni.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Jos metsään haluat mennä nyt.....

...niin takuulla yllätyt...
Tosin on turha kuvitella löytävänsä myllättyjä sammaleita, saati karhunpoikasia, mutta muutama koiranulkoiluttaja sai elämänsä slaagin kun tämä sakki vaihtoi vaatteita ja maalasi naamaansa pururadan varressa...


Valoilmiöt johtuvat salamasta.

Tilannekuva :)
Pikku assistentti tietenkin mukana.
Tilannekatsaus. Salkku toimii sateensuojana.
Isäntä teki tapansa mukaan making of-dokkaria.
Valitettavasti en saanut yhtään kunnollista ryhmäkuvaa tähän, sopivasti sattunut sade piti huolen siitä, ettei hommaa jääty fiilistelemään hetkeäkään pidempään kuin oli aivan välttämätöntä. Maskit olisivat kyllä kestäneet, mutta digijärkkärin kosteudenkestokykyä olisi ollut liian tyyris jäädä tarkistamaan.
Käykää kotisivulta vilkaisemassa session lopputulokset, jos kiinnostaa.
Eli bändihän on 2 wolves, ja isännän virkaa talossani hoitava tyyppi nähdään keikoilla basson varressa.
Olen 12 vuoden aikana ollut lieveilmiönä useammassakin Tonin projektissa, milloin roudaamassa, kerran jopa miksaamassa.
Tämä taisi olla ensimmäinen maskeerauskeikka.
Goottiaikojen tuntuma on selkeästi hallussa, ja meikkiboxin pohjalla kuivahtanut Grimasin valkea värikin oli aivan kunnossa. Ainakin kun kuunteli myöhemmin kylppäristämme kuuluvaa mutinaa, kun äijät jonossa jynssäsivät naamaansa, että uskaltavat kotiin lähteä.

Muoks. Youtubesta löytyy isännän tekemä filminpätkä illasta.  Valitettavasti en onnistunut liittämään videota suoraan, mutta tässä on linkki. Kuvitelkaa filmiin mukaan n.miljardi hyttystä.
http://www.youtube.com/watch?v=UYm0-UiFP4Y

On ilmeisesti aivan turha yrittää päättää blogilleni tarkkaa aihepiiriä. Tasainen sillisalaatti käsitöitä, kirjoja, kosmetiikkaa, perhettä ja muusikon vaimona olon lieveilmiöitä olkoot siis rattonanne aina kun sivulleni osutte.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kymenlaakson Setan Kouvolan Bilepalaveri...

...johon tämmöinen kiintiöheterokin päätyi, lähinnä siitä syystä, että lupauduin aikoinaan vapaaehtoiseksi työmyyräksi. Mikäli 2 Wolves ei satu olemaan juuri 22.7 keikalla, meikäläisen löytää klo 20 alkaen Kouvolan Coffee Shopin lipunmyyntipisteestä. Metsästän kovalla tahdilla sateenkaariperuukkia työasuksi...
Mikäli isäntä päätyy bassonvarteen, joudun jäämään kotiin lapsenvahdiksi. 
Täytyy kuitenkin katsoa, kumpi meistä on helpommin korvattavissa...

Mutta tässä ensin meikkikuvaa. Skin79 BB-voite, Lumene Natural Code-meikkipuuteri, Joe Blasco Tattoo Cover (kertoo jotain mustista silmänalusista...) Lumene NC eyeliner musta, NC Volume ripsiväri. Poskipunana jokin nimetön.
Älkää välittäkö taustalla näkyvästä jääkaapinovesta...
 Kuten huomaatte, luonnovalo ei ole armollinen. Mutta pakko joskus laittaa tällainenkin kuva, ettei liian nättinä pidetä.

Salla
Ronja
Katja ja Julia
 Janttu

 Fiina
 Harvinaisen huono kuva minusta. 
Huulipunana Loréal Color Riche 377 Perfect Red. 
Kaunis sävy ja pysyy hyvin.
...ja realistinen kuva työskentelystä. Pari tuoppia, miljoona lattelasia ja kasa kalentereita.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Täysin offtopic...

...mutta pakko kertoa. Selailin muita eskapismiaiheisia blogeja, ja huomasin Arcane Inspiration- blogin Belsissan löytäneen käsiinsä Titus Hjelmin toimittaman Mitä Wicca On?-opuksen. Jotkut varmaan tietävät, että minun käsialaani on kirjasta löytyvä pitkä Maagiset mausteet-teksti. Hauskaa, kun tälläisiä "hei, mähän olen kirjoittanut tuon"-hetkiä tulee.

Päivän piristystä

 
Töpökynsien piristys: China Glazen Strawberry Field.

Mimyj neulomosta muisti minua piffivoitolla

Loppupäivä vietetään säätilasta riippuen joko kuvaamalla pingviininaamoja pururadan varressa tai sitten Kouvolassa suunnitelemassa Kymenlaakson Setan seuraavia bileitä. Aikovat kuulemma pistää tämän kiintiöheteron lipunmyyntiin syyskuun loppupuolella. Mikäjottei, mukavaa porukkaa ja kyllä mulle aina hommat kelpaa.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Haaleaa angstia...

Ikkunasta tuijottaa haaleanharmaa taivas takaisin. Vettä ropsahtelee tasaisin väliajoin. Jääkaapissa nököttää kasa harmaita possunpyllyjä. Saa isäntä ihan itse paistaa. Mien sekasyöjiin koske.
Puikolta putosi kaksi kesämekkoa meille naisille. Tai no, neulalta. Viimeistelyä vailla ovat molemmat mekot odottaneet kuukausikaupalla. Väri näyttää vielä haaleammalta kuin muistinkaan. Lähikaupan Dylon-hylly taitaa kutsua...

Hmm, neiti taitaa tarvita vielä toistaiseksi paidan alle...
Sain jonkin ihme teiniangstikohtauksen keskisormien kynsien katkettua, ja menin ja purin loput kynnet nysiksi. Näyttää rumalta ja tuntuu ikävältä. Vai mitä?

 Ja ovat ihan keltaisetkin, vaikka käytän aluslakkaa. Pah. Joten kynsilakkakuvia saatte odottaa vähän aikaa. Ei tämmösiä töpöjä kehtaa esitellä.
Asiasta kynsilakkaan, olen vakavasti jälkijunassa ihastunut Model Own´in Beetlejuice-kokoelmaan. Mutta kun niitä mokomia ei enää saa mistään. Pah, pöh, ja potku pepulle. Tai ehkä ihan hyvä, että olen myöhässä liikkeellä. Kynsilakkoja on melkoinen määrä, ja minulla on kuitenkin vain kymmenen kynttä...


maanantai 9. heinäkuuta 2012

Pakettipäivä :)

Taapersin heti aamutuimaan tihkusateessa keskustaan reppu selässä. Ohjelmassa oli reseptin hakeminen terveyskeskuksesta, apteekki, postissa yhden paketin lähetys ja toisen hakeminen sekä R-kioskilta toisen paketin hakeminen. Suunnittelemattomana sivupomppuna piipahdus S-marketissa hakemassa uuden ripsivärin (ja söpön pienen vitalis-purkin) osto. Ja molemmat ihan tarpeeseen. Juu juu, uskokaa nyt, kyl mie niitä tarvitsin. Kerrankin...

Postista tuli tämmöinen. Kuvausapulainen tunki mukaan. Ja ei, Terhi ei ole alasti tuossa kuvassa...
 Ja tässä sisältöä. 10 kerää tumman oliivinvihreää Karismaa, joka änki mukaan ihan väkisin, ja 15 kerää punaista Limaa, josta tulee isona tämä.

R-kioskilta kävin hakemassa tämän puketin, jonka kantamisen Rekolan perille oli yksi riesa. Laatikko onnistui olemaan juuri liian iso kassiin nähden, joten kaikki kantotavat afrikkalaista päälakityyliä myöten tuli testattua ennen perillepääsyä.
Assistentti kerkesi aloittaa avaamista ennen kuvaamista...


Sisällä pino säilytysrasioita, kylmäreppu, tuplasatsit Lime- ja granaattiomenasuihkugeelejä, organzapussissa hopeinen rihkamasormus ja kaksipäinen kajal...
 ...josta lähikuva tässä. Yritin ottaa swatchia, mutta valaistus ei ollut yhtään suosiollinen.
Joten google vähän auttoi...
Muistakaa juoda tarpeeksi.